Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
—^ 125 <$—
.... ©ttefö luule, että fe fatu päättpi)
Ulin taiualla?"
„2öai itiin, loppunfo fe fillä taiualla’;?"
niununo h)fi)i 21nnin Eicrtäeöfä fätöfcufci
ncn fanlanfa ympäri. „91iin, luulen to=
bcllafin, että fe lappiin fillii taiualla.
luulotpa tuiclä fiinä fabuöfa oleman
fen-fin, että mumino fjautoi tuota fuljmua ot=
faofa fiffi, fun fe parani."
—«»Iii —
Kesämuistelmia.
>7’ospa olisi minulla maalaajan pensseli,
_I niin lumoaisin sinun eteesi ihania
maisemia, täynnä lämpöä, valoa,
viliantaa, täynnä siintäviä aaltoja, kuohuvia
koskia ja sinä niistä ihastuisit, niitä
rakastaisit ja sitä vielä enemmän, kun
tuntisit, että niissä hymyilee isänmaa sinua
vastaan. Nuo kauniit maisemat, ne ovat
yhtyneet minun kesämuistoihini;
maalaajan tavalla en voi niitä sinulle eläviksi
toinia, mutta jos maltat hetken kuunnella,
niin kerron sinulle vähä kesäisistä
ret-kistäni, piirrän muutamia kohtia, jotka
syvästi vaikuttivat mieleeni
matkustellessani maassamme.
Heinäkuun l:nä päivänä lähdin
matkaan. Kaupunki pölyisiä katuja olin
kylläkseni saanut astua.
Oi riemua! nyt pääsen maaseudulle,
nurmen vihantaa, metsän tuoksua,
isäu-maaui ihanata luontoa nauttimaan.
Helsingin rantatie-asemalla nyt ollaan.
Jo vihelsi juna ensi kerran. Piletti
kourassa ja matkalaukku käsivarrella
kii-rehilin muitten matkustajien joukossa
rautatievaunuun. Matkustajia ei ollut
paljo; olivathan enimmät, jotka
maaseudulla kesää viettävät jo ennen sinne
rientäneet.
Kiireesti kiiti juna Kaisaniemen ohi,
yli Töölön lahden ja yhä edemmäksi;
metsät, vuoret, järvet vilahdukselta vaan
näin tuossa avonaisen ikkunan edessä.
Jo silloin nautin tuota kesäistä näköä,
riemu täytti sydämen, oli kuin puut ja
pensaat, linnut lelulikössä ja kukat
nurmella olisivat kuiskanneet: täällä on iha-
na kesä, täällä on tuoksua, täällä on
riemua. Etkö ole kokenut sinäkin
samaa ? Eikö ollut sinulla samat tunteet,
kun läksyt koulussa päättyivät ja jätit
kaupungin kivimuurit ja pölyiset kadut,
lähtiessäsi maaseudulle ja vapaasen
luontoon. Niin, tuosta vaan riemuitsin, eikä
edes pöly ja r au ta tie ve turi s ta nouseva
savu saanut nautiutoan häiritä.
Iltapuoleen saapui juna
Lappeenrantaan. He on pieni, soma kaupiuiki
Saimaan etelärannalla. Vilkasta elämää
siellä ei puutu, ei ainakaan kesäisenä
aikana. Yli Saimaan, johon pohjoisesta
ja idästä laskee lukemattomia
vesirik-kaita järviä, kulkee monilukuisia
höyryaluksia; kuin valkoiset joutseuet uivat
ne noilla kirkkailla vesillä ja lyhentävät
välin ja välittävät kauppaa etäällä
olevien kaupunkien välillä. Moni sairas
hakee Lappeenrannan luonnon-ihanassa
helmassa elvy kettä riutuneille voimillensa.
Oiva kylpypaikka ja terveellinen
ilmanala sitä tarjookin.
Vaan älkäämme täällä kauvan viipykö.
Jo kuuluu laivan vihellys rannasta.
Konkordia, suurin laiva satamassa, on
menossa pohjoiseen päin. Se vie meidät
Kuopioon asti. Saamme sillä matkalla
ihailla Saimaan saaririkkaita vesiä,
kierrämme lukemattomia niemiä, saaria,
salmia. Silmämme ihailee tuota kirkasta
vettä, johon syvästi kaarteva sinitaivas
kuvastuu. Vähitellen verhoutuvat nuo
leb-tikasvuiset rannat ja saaret illan
levittämään sumuun, jonka läpi hohtaa
taivaanrannalla rasohtava iltarusko. Tuskinpa
maltamme levolle laskea, sillä on yhä
uutta ja kaunista ihailtavaa. Vaan
pohjolan yö, vnikka valoisa ja kaunis, on
kuitenkin viileä. Siksi olemme
pakoite-tnt etsimään yösijaa alhaalla laidan
kammiossa. Kun päivä nousee, nousemme
mekin, sillä tahdomme nähdä, miten
mahtava Olavinlinna aamu-auringon
kirkkaassa valossa kuvastuu Pihlajaveden
ty-veneesen pintaan. Niin, tyven luonto
sitä ympäröi nyt, vaan onpa so toisiakin
aikoja nähnyt. Toista oli silloin, kun
rohkea ritari Erkki Akselinpoika Tott
sen rakensi. Sodan myrsky silloin
riehui maassa. Kerrotaanpa, että kun
työ-miehet linnaa rakentaessa lähtivät hake-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
