Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
126 <$-
rnaan hiekkaa, kalkkia ja kiviä, täytyi
ritarin panna sotilaita mukaan heidän
turvallisuuttansa varten. Lunlisipu
melkein, ettei Pihlajavesi ja Haukivesi
silloin niin levollisesti hymyilleet sen
ympärillä, kuin nyt tänä ihanana
kesä-aa-muna.
Jättäessämme Olavin- ja Savonlinnan
tulemme Haukivedelle. Näitäkin vesiä
kestää monia peninkulmia. Rannat ovat
jylhät, melkein autiot; niillä kasvaa
huononlaista mäntymetsää. Suuret hongat
ovat ihmiset säälimättömästi kaataneet,
ja aikoja kuluu, ennenkuin uusi metsä
kasvaa. Kaipaamme kaunista,
korkeata metsää, kaipaamme vielä
muutakin : ihmis-asuntoja ja viljelymaita.
Monet tunnit matkustamme näkemättä
merkkiäkään, että ihmisiä lähitienoilla asuisi.
Vaan onhan tuo ilahuttavakin merkki:
011 maata pal jon vielä viljelemätöntä,
raivaamatta. Ei puutu työtä Suomen
pojilta; nuo korvet tulee heidän saada
viljelyksen alaisiksi. Ja noille autioille
kallioille tulee Suomen tytärten kukkia
kasvattaa. On täällä Suonien niemellä
tilaa kaikille sen lapsille, on työtä
kullekin, ei tarvitse Arnonkaan rakentaa
uu-tis-asuntoja.
Ihana, köyhä synnyinmaamme! jos
voisimme sinua hellästi hoitaa niin, että
tulisi vielä
„— — Sunmenninammo rikkaaks*
Ja suureks’, mahtavaks, ja
mainehik-kaaks’."
Ajattelemme, kun suloiset, vakavat
kasvosi näemme, että soisimme
voivamme toteuttaa runoilijan sanat:
„Työmme harras poistaa nälkäs suita
Ja elon sulle huolettoman tuo.
Ja innon, jonka kätkit sydämeemme
Sill’ erämaasi viljavaksi teemme."
Lepj/ävirroiila näemme taas viljavia
maita; luonnonkauneutta on jalostanut
ihmisen työ ja ahkeruus.
Taipaleen kanavaa kulkiessa älä uneen
uuvu, sillä kyllä se katselemista
ansaitsee. Tämä kanava kiertää kuohuvan
Warkatiden kosken, samaten kuin
Kon-nuksen kanava Konnuskoskea.
Jälkimäinen tosin ei ole yhtä luonnon-iliana,
mutta oleskelee sielläkin mielellään.
Suureksi siunaukseksi ovat maamme
monet järvet kulkuneuvoina katsoen.
Ihmisen uuttera työ on vielä kanavojonja
koskenperkauksien kautta tehnyt
kuljettaviksi semmoisetkin paikat, jotka
muuten olisivat olleet laivankululle
mahdottomat. Siten ovat nyt nuo suuret
vesistöt Suomen lahdesta alkaen Iisalmeen
saakka laivankululle auki. Ajattelepa,
miten mahdottoman vaikeaaeikö olisi esim.
Iisalmelaisille, jos heidän hevoskuormalla
tulisi kuljettaa suolansa ja muut
tarvekalunsa Suomenlahden rantakaupungeista
saakka.
Kas, tuolla rannalla on yli-oppilas K.
Käymme häntä torvehtimääu. Hän on
kansansäveliä keräämässä Savon kansan
keskuudesssa. Toivotamme hänen
toimelleen onnea ja lähdemme laivalle
mat-kustaakseiume edemmäksi.
(Jatk.)
—-«#lSk;S»–
Muurahaisista.
^Kesällä metsässä kulkiessasi olet
var-maan joskus pysähtynyt jonkun
muurahaispesän luo ja katsellut, niiton nuo
pienet eläimet siinä vilkkaasti hyörivät
ja pyörivät. Ne osoittavat todellakin
intoa ja ahkeruutta, joka sopisi
ihmisillekin esimerkiksi. Seufaapas hetken
aikaa jotakuta yksityistä muurahaista,
katso miten se vetää pesään kovin suuren
kuorman verrattuna sen oman ruumiin
suuruuteen. Kuorma on useinkin kaksi,
jos ei kolme kertaa niin suuri kuin
vetäjä itse. Jos kuorma tuolle uutteralle
työntekijälle käy liian raskaaksi, tulevat
muut muurahaiset siilo avuksi.
Yksimielisyyttäkin opettavat siis meille nuo
pikku eläimet.
Muurahaispesä on ikäänkuin
jonkinlainen yhteiskunta, jossa jokaisella
yksityisellä on tärkeä tehtävä yhteisen
hyvän edistämiseksi. Tuonlaisessa
niuura-haisyhteiskunnassa saattaa olla 120,000
asti asujamia.
Muurahaispesä näyttää ensi
katsannolta siltä, kuin siinä olisi maata ja
männyn-neulasia sekaisin ilman mitään
järjestystä. Senlainen on kuitenkin vaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
