- Project Runeberg -  Tilhi. Kuvalinnen sanomalehti lapsille ja nuorisolle / N:o 1-24. 1886 /
135

(1884-1886)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

—135

niitin nyt oli matka suunniteltava
Sotkamoon tultuamme, että parahiteu siitä
hyötyisimme. Mentäisiinkö Naapurivaaralle
vai Vuokatille? Molemmat ovat
korkeimpia vaaroja Sotkamossa, ja vaan kolmen
tunnin aikaa kuu oli siksi, kun laiva
taas Kajaaniin palasi, ei ollut aikaa
käydä molemmilla. Päätettiin valita
Naapu-rinvaara, ja juuri sen läheisyydessä
pää-simmekin maalle, sillä laivasta laskettiin
veneellä viemään rautaan.

Nyt ruvettiin Naapurinvaaran jyrkkää
rinnettä kiipeämään ylös, ja kyllä siinä
kiipeämistä oli, ennenkun korkeimmalle
huipulle päästiin. Astuttiin kesähelteessä
niin, että hiki tippui, noustiin yhä
ylemmäksi kaitasta polkua pitkin. Vähä väliä
käännyttiin katsomaan näkö-alaa alas
laaksoon. Mkä korkeammalle tuli, sitä
hämmästyt tävämpi oli kauneus, joka
lovesi katsojan eteen. Äärettömän laaja
oli piiri, joka tässä silmälle aukeni,
laajempi kuin mitä silmä kannatti. Järvi
toinen toistaan ulompana lukeraattomain
niemekkeitten ja saarien välitse kimalteli;
kaukaisuudessa kohottivat korkeat
harjanteet kukkuloitaan taivasta kohti, niiden
rinteillä näkyi viljapeltoja, metsiä,
puna-seksi maalattuja taloja.

Tuntuipa omituiselta olla noin
korkealla; muistui mieleeni, mitä kerran eräs
Savon ukko sanoi Puijosta: „menkää,
herra, sinne, saatte nähdä, miten miehen mieli
siellä kouraan mahtuu."

Astuessamme vuorelta alas, viivyimme
hetkisen aikaa sen kupeella olevassa
ta-lonpoikais-talossa, joimme
virvoitnksek-semine hyvää kirnupiimää ja puhelimme
talon väen kanssa. Kansa tällä seuduilla
puhuu sointuvaa, kaunista kieltä. Siellä
sopisi hyvin suomea oppia.

Ehdittyämme alas vuorelta, vihelsi jo
laiva, ja olimme kohta paluumatkalla
Kajaaniin. Mielellään antoi katseensa vielä
viipyä tuolla Vuokatin ja Naapurivaaran
kukkuloilla. Oli kuin olisi tahtonut
ikuiseksi painaa mieleensä tuon suuren,
juhlallisen luonnon kuvan.

Laiva kulki vinhuavaa vauhtia
kiertäen saaret ja niemet, kunnes katosivat
näkyvistä, uudet ilmestyivät, ja ne nieli
sama kohtalo; salmet jälessä
nmmistui-vat, uudet edessä aukenivat, kunnes ne-

kin ummistuivat jälelle jääneinä.
Vuokatti se yhä vaan yli muitten kohosi,
vaan katosi sekin vihdoin näkyvistä.

Kajaaniin takaisin rnltuamme tuntui
uni hyvältä, ja Nnkku-Matin helmaan
uupuneena näki vaan unta Vuokatista ja
Ämmästä ja Kajaaninlinnasta.

(Jatk.)

—«ftijgltat—
Tilhin uutisia.

J.yt ovat koulut taas alkaneet, ja
paljon, paljon lapsia on tullut kuhunkin
kouluun; oikein kaduilla, vilisee tyttöjä
ja poikia, jotka kaikki taas ovat kovin
lukemisen hommassa. Istunpa usein
tuonne Boulevardikadun varrelle, sillä
siellä on minulla eniten tuttavia. He
eivät kaikki minua tunne eivätkä
huomaa, kun puun oksalla kiikkuen
viserte-len onnea heidän työllensä. Tunnenhan
minä heidät kaikki ja toivon heille
jokaiselle, että heistä tulisi kelpo
suomalaisia, jotka tuottaisivat maallensa ja
kansallensa siunausta.

Tuossa käy muutamia poikia, aika
reippaita ovatkin. He lähtevät
suomalaiseen alkeisopistoon tuolla Ratakadun
varrella.

Ensimmäiseen taloon Boulevardikadun
varrella lähtee tyttöjä, jotka saksaa
sipsuttelevat. He käyvät saksalaista
tyttökoulua. Ott vielä toisia, suuria tyttöjä,
juilla on musikilaukku kainalossa. He
poikkeavat samaan rakennukseen, sillä
siellä 011 myöskin musiki-opisto.

Tulee sitte poikia ja tyttöjä — on
siinä joku sisar ja veli, on muitakin,
jotka sisaren ja veljen tapaisesti yhdessä
astuvat, jos kohta eivät sisaruksia
olekaan. He ovat koulutoveria neiti
Pippingin yhteiskoulussa, joko sijaitsee
saksalaista tyttökoulua vastapäätä. Toinen
samallainen parvi menee edemmäksi: he
käyvät toista yhteiskoulua, joka myös
on Boulevardikadun varrella. Molemmat
nämä koulut ovat ruotsalaisia.

Tuossa on suuri parvi tyttöjä, jotka
kaikki puhuvat suomea. He menevät
kaikki suomalaiseen tyttökouluun.
Tämän koulun rakennus on kesän kulu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:56:57 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tilhi/1886/0139.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free