Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
—140
saattaisi luulla mereksi. Toisiuaan ei
toista rautaa näekään. Järven selälle
jouduttuamme näemme kaukana koko
joukon valkoisia pisteitä, ikäänkuin
vedenpinnalla liiviä joutsenia. Mitä ne ovat?
kysymme. Tervaveneet täysissä purjeissa
myötätuulessa purjehtivat Vaalaan päin.
Tänään on tervamiehillä hyvä onni;
vähällä vaivalla ja maksutta pääsevät he nyt
mouta penikulmaa eteenpäin. Toiset
veneet soutavat vastatuulta. Ne ovat
Oulusta palaavia; ja hankala on heillä
matka ; kovin täytyy ponnistella vasten tuulta.
Noin puolipäivän aikaan saapui laiva
Vaalaan. Siitä alkaa Oulujoki leveänä
virtana, joka nielaisee nuo Oulujärven
kokoamat vedet. Siitä asti on nyt
tervaveneellä matkustettava, sillä noita
kuohuvia koskia ei voita tavallinen
höyryalus, mutta notkea tervavene nuo
vaaralliset karit helposti kiertää.
Joen alkaessa on oikialle päin virta
i-nen pj’örre, ja siitä alkaa pauhuava
Niskakoski. Ennen kun koski alkaa, pyörteestä
vasemman rannan puolelle, on tyven lahti.
Raunalla on aika ruko töllejä,
rnaala-tuita ja maalaamattomia, mikä
räntisty-neen ja kurjan näköinen, mikä soma ja
siisti. Tätä paikkaa on leikillä sanottu
Pyörteen kaupungiksi.
Tänne, näet, laskevat tervamiehet
rantaan, ennen kun Oulujoen koskia
lähtevät laskemaan taikka Oulusta
palatessaan levähtävät, sillä Oulujärvellä
soutaminen kysyy kyllä voimia. Täältä
Ouluun päin matkustavat saavat
mukaansa n. s. laskuiniehen. Lnskumies on,
näet-, kosken laskuun tottunut perämies,
tavallisesti joku, joka lapsuudestaan
saakka on oppinut tuntemaan kosken paadet
ja kihot, ja joka siis hyvin tietää
väylän, jota veneen tulee kulkea. Hän on
kenties isänsä kanssa jo lapsena satoja
kertoja nämä kosket laskenut ja sitten
on hän virakseen valinnut johtaa
muitten veneitä, jotka tuolle vaaralliselle
retkelle lähtevät. Tähän virkaan on
tän-lafrien laskumies oikein valalla asetettu.
Täällä „Pyörteen kaupungissa" on
aika vilkas liike näin kesän aikana,
niinkuin kaupungissa ainakin. Oli tälläkin
kertaa rannassa toista sataa tervavenettä,
mitkä Ouluun menossa, mitkä sieltä tu-
lossa. Kulinkin veneellä on oma
soutajansa ja perätniehensä, joten Vaalassa
saattaa toisinaan olla kolmatta sataa
henkeä yökortterissa.
Vaalasta lähtöä tehdessämme rupesi
rankasti satamaan, ettei nyt tehnyt mieli
venematkalle, ei tervainiesten eikä
muitten. Lälidimine siis vaan lautalla yli
joen sen toisella puolen olevaan
kestikievariin, eikä ollut hätääkään, sillä
oltiinhan iloisten matkatoverien seurassa;
luettiin yhdessä hauskaa kirjaa „Oulua
soutamassa", kuvailtiin, miten meille
Oulua soutaminen onnistuisi. Olipa vielä
oiva ateriakin: eväslaukuista otettiin
esille, mitä Kajaanista matkan varaksi
oli ostettu, ja hiiluksella paistettiin
Oulujoesta äsken ongittuja harria.
Teimme suostumuksen erään
terva-mielien kanssa, että hauen veneessään
aamulla pääsisimme matkustamaan. Kello
kahden aikaan aamulla oli määrä
lähteä. Soutajamme lupasi koputuksella
ovelle ilmoittaa, kun lähdön aika lähenisi.
Niinpä kuului koputus neljänneksen tuntia
etinen kahta. Hyppäsimme
vuoteiltamme ja valmistausimme matkaan. Juotiin
aamukahvi ja koottiin kampsut. Tultiin
sitte rantaan. Vaan suuri oli
hämmäs-tyksemme, kun soutajamme
laskumiehi-neen jo oli lähtenyt.
,,Miten? Hän lupasi ottaa meidät
viedäkseen ja nvt on hän lähtenyt.
Syönyt siis sanansa?" kysyimme
kummastuneina.
„Hän sanoi luvanneensa lahteä kello
kaksi ja niin lähtikin", oli erään rannalla
seisojan vastaus.
Häpeiss&mme täytyi meidän tunnustaa,
että niinhän asia olikin, olimme
myöhästyneet ja siten itse sanamme syöneet,
kun emme tulleet silloin, kun
soutomie-hellpmme olimme luvanneet.
„Hiljaiset on herrain kiireet", ajatteli
luultavasti t.ervamies tuolla: sitä osoitti
tuo vähän ivallinen hymy hänen huulillaan,
kun hän hätämme havaitsi. „Aika on
rahaa", lienevät soutajamme arvelleet.
„Ruunun lasknmiehiä" on Vaalassa
kymmenen. He vievät veneen
penikulman matkan eteenpäin. Nyt olivat ho
kaikki lähteneet, ja meidän tuli odottaa,
kunnes he palaisivat. Veneet määrä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
