- Project Runeberg -  Tilhi. Kuvalinnen sanomalehti lapsille ja nuorisolle / N:o 1-24. 1886 /
159

(1884-1886)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

—e> 159 <s—

Rikas mies ajatteli, että maltas aikaa,
kun ininä monen ja päästän uudestaan
sen sinun kimppuusi, ja meni ja päästi
Kovan Onnen pois petäjästä. Kova Onni
ihastui suuresti siitä ja sanoi miehelle:
se oli semmoinen työ sinulta, etten
ikä-päivinä minä erkane sinusta. Sen
pituinen se.

—«se®*»-—
Lähettäjäin osasto.
Kertomus Jupesta.

piippo on monelle aivan tuntematon,
vaan niissä paikoin, joissa hän on
asunut ja käynyt, on hän pian tehnyt
itsensä tutuksi, jopa kuuluksikin.
Nykyään Juppe on makuu- ja välistä
leik-kitoverinikiu. Leikkiä hän osaa
kaikenlaista, niink. „ piilosilla olla", juosta
„ hippaa" y. m. Juppe on varsin
valpas, öisin varsinkin, sillä jos vaikka
kärpänenkin tahtoisi häiritä hänen toverinsa
unta, niin ei se hengissä pääse, kun
Juppe sen vaan käsiinsä saa. — Ehken
joku haluaisi kuulla muutaman sanan
Jupen elämästä.

Juppe 011 syntynyt noin 14 vuotta
sitten. Kokonsa ei ole suuri, hän on
noin 1 l/2 korttelia korkea ja noin 3
korttelia pitkä. Nykyään alkaa hänen
partansa tulla harmaaksi, ja silmäin valo
himmentyy niinkuin muittenkin
vanhusten. Kuulo on vielä jokseenkin tarkka
ja järki mitä . terävin. Kaikki on
Ju-pella hyvässä muistossa, onpa hän
myöskin hyvin kuulininen.

Juppe on hellä-tuntoinen; jos joku
itkee ja on surumielin, niin on
Juppe-kin alakuloinen; kun taas joku nauraa
ja on ilomieliä, niin Juppekin nauraa
ja on hyvillään. Osaa Juppe laulaakin
ja kirjoittaa myös yhtä taitaville kuin
hän itse on.

Synnyltään on Juppe suomalainen,
äitinsä tosin asui ruotsia puhuvassa
kodissa ja taisipa olla melkein ruotsin
mie-linenkin, vaan pojasta tuli täysi „fenno."
— Suomalaista urheuttaan on Juppe
poika usein saanut näyttää elonsa
monissa taisteluissa. Etenkin 011 hän „noh-

noh" herroja vastaan taistellen saanut,
aina voiton. Ei hän ole miestä
huonommaksi jäänyt tukki-lautalla ollessaan,
on hän vanna venheen peränpitäjäkin
koskia laskiessa; uida osaa hän
jokseenkin hyvin; mielellään ajaa hän
hevosella. Juppe on matkustellut paljon ja
hyvinkin pitkiä matkoja.

Huvikseen käy Juppe talvella mäkeä
laskemassa: hän oi vedä itse kelkkaa
mäen päälle, vaan kuu joku mun tuo
kelkan ylös ja laittaa sen valmiiksi alas
menemään, on Juppe käskeiuättäkin
valmis hyppäämään siihen.

Erittäin hauskaa on Jupesta „rottien"
jahti. Siihen on hän niin innostunut,
että raskii sikeän unensakin jättää, kun
vaan kuulee sanan „rotta"! — Tärkein
Jupen päivätöistä on nukkuminen;
oikein kuorsaten vetää hän unta
pehmoisella sängyllä, pöydällä ja ikkunalla, kun
aurinko paistaa. Makean unensa jättää
Juppe usein vaan rottien tähden, ja
sat-tuupa usein niinkin, että narrataan vaan
vanhusparkaa.

Mutta eräänä yönä heräsin, kun
kuulin Jupen kolmesti sanovan: „hau, han,
hau." Heti arvasin, että nyt oli jotain
erinomaista, sillä Juppe ei tyhjälle
ään-tele — joskus vaan, kun sattuu,
haukkuu hän lintu-räsää aidalla luullen sitä
kukatiesi joksikin kummitukseksi. —
Sytytin kynttilän ja näin, että Juppe
niin toimessaan istua köröttää kaapin
edessä ja tarkkaan tähystää kaapin
alle. Katsoin sinne, vaan en huomannut
mitään. Mutta Juppe rupesi vinkumaan
ja oikein hääräämään kaapin ympärillä.
Katsoin uudestaan, ja silloin huomasin
pienen, harmaan esineen kuni langan
pään riippuvan kaapin takaa. Otin
kepin ja työnsin sen seinän ja kaapin
väliin, ja silloin läksikin sieltä — rotta
ja juoksi ikkunalle ja taas kaapin
taakse, vaan nyt olikin sukkela Juppe
siinä välillä, ja niin jäi rotta raukka
Jupen saaliiksi. Saatuaan otuksensa
hengettömäksi, jätti hän sen nurkkaan, ja
niin rupesimme molemmat taas
nukkumaan, ja heti olikin Juppe unen
helmoissa, sen huomasi hänen rask:iasta
huokumisestaan. — Niin on Juppe
monen, monen rotan elämän lopettanut ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:56:57 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tilhi/1886/0163.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free