Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
178 <S>-
Ennen Joulua.
f
i) ^ U oulu jo lähenee", uiin olen kuullut
monen pienen tytön ja pojan tähän
aikaan sanovan.
»Jouluun on tästä illasta vaan G
viikkoa", sanoi Aino pari viikkoa sitten
Tauno ja Elsa siskoilleen.
„Mutta kun tämä viikko on kulunut,
sitten on vaan 5", laski Tauno.
„Ja siitä perjantaista on vaan neljä",
jatkoi Elsa
„ Ja sitten on vaan kolme, ja sitten on
kaksi, ja sitten yksi, ja sitten on
jouluaatto", laskivat riemuissaan lapset
yhtaikaa.
Pitihän siitä kertoa Ulla tädillekin,
joka istui viereisessä huoneessa sukkaa
kutomassa.
„Täti, täti, nyt on kohta joulu",
kertoi ensiksi pieni, iloinen Elsa, joka oli
ensi kertaa poissa kotoa, ja siksi
hartaammin vielä kuin muut lapset, joiden jo oli
täytynyt vähä tottua vieraissa oleniaau,
halasi päästä kotiin.
„5 viikkoa käymme enää koulua, ja
sitten on Lussi, ja sitte pääsemme kotiin",
selitti Tauno.
„Mntta miten me ehdimme saada
joululahjamme valmiiksi", arveli nyt Aino.
„On vaan neljä päivää lupaa ennen
joulua, ja niistäkin kuluu kaksi päivää
matkustamiseen kotiin."
„Niin, sepä todellakin on arveluttava
asia", sanoi nyt Ulla tätikin. „Mutta
kertokaapa nyt, mitä kulienkin laitatte
ja mitä jo olette valmiiksi saaneet, niin
saamme nähdä, joudutteko saamaan
lahjanne valmiiksi."
Tauno oli syksyu kuluessa oppinut
veistämistyötä, ja hän oli telinyt kaksi
kalalantaa äidillensä. Isälle oli hän
veistänyt paperiveitsen, ja sitte hän kuiskasi
jotakin Ulla tädin korvaan, ja siitä
tytöt arvasivat, että hänellä oli jotakin
tekeillä heitäkin varten.
„No, sinulla ci ole hätää", sanoi Ulla
täti, „johan sinun lahjasi kohta ovat
valmiit."
Elsa oli ommellut isällensä pienen
lat-tiamaton, äidille hän valmistaisi vielä
kahvipannun peitteen, sitten kuiskasi hän
vuoroonsa salaisuutensa tällille, ja täti
ilmoitti, että Elsalla oli vaan yksi lahja
enää valmistamatta, ja siitä oli hän vielä
epätiedossa, mitä laittaisi „yhdelle", ja
hän joutui hyvin hämilleen, kiui Tauno
kohta näkyi arvaavan, että neuvottelu
koski sitä lahjaa, jota hänen tuli saada,
ja salaa tytöiltä Tauno sitten Ulla tädille
tiskoi, että kyllä hän hyvin mielellään
ottaisi uuden kirjoitusinaton, sillä
Pekkalan Tuomo, kun äsken oli käynyt
hänen luonaan, oli tapaturmasta kaatanut
läkkiastian kumoon, ja kirjoitusmatto oli
aivan pilaantunut.
Aino oli, hänkin, syksyn kuluessa
käynyt keskiviikko ja lauvantai iltasin
veis-tokoulussa ja oli siellä saanut
valmistetuksi monta sievää kalua. Hänen
salaisuutensa täti kyllä tiesi, sillä monena
iltana, kun Aino oli tullar veistokoulusta.
oli hän Taunolta ja Elsalta salaa
pitänyt jotakin palttoonsa alla, ja sitten oli
Ulla räti mennyt hänen kanssansa
toiseen kamariin, ja piiroukilaatikkoon oli
kätketty yhtä ja toista sievää. — Isälle
oli hän veistänyt soman kirjeenkätldjän,
ja siihen ompeli hän vielä
paperi-stra-maljille kukkasia ja isän nimimerkin.
Äidinkin lahja oli jo valmistumaisillaan
— se oli kansallis-esiliina.
javeistokou-lussa valmisti häu vielä kauhan.
„No, hyvänen aika! johan ne
joululahjat kohta ovat kaikki valmiit", sanoi
Ulla täti. „Niin, kyllä oli hyvä, että
alotitte kohta syksyllä, kun tulitte, ja
onpa vielä mainio asia, että olette
veisto-koulua saaneet käydä, kun niin monta
hyvää ja hyödyllistä kapinetta olette siellä
saaneet tehdyiksi."
,,Niin, — ja täti, minä teen vielä yliden
lahjan kullekin", sanoi Tauno, „opettaja
sanoi, että kyllä vielä saan ne kaikki
valmiiksi."
Sitä samaa arveli Aino ja Elsakin,
hekin luulivat saavansa vielä yhden lahjan
kullekin valmiiksi.
,,Sepä vasta hauskaa", sanoi täti ja
katseli mielihyvällä lapsia. He taaskin
iskivät silmää toinen toisillensa ja vähä
nauroivat, toinen vmiuärsi kohta, mitä
toinen tarkoitti. He tiesivät, näet, että
oli vielä yksi salaisuus, josta tädillä ei
ollut aavistustakaan — olivathan he ku-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
