Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Johdanto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
18
vain latinaksi tai ruotsiksi). Vihdoin keväällä 1863 annettiin
julistus, jossa selitettiin suomenkielenkin kuuluvan niihin »uudempiin
kieliin», joita 1852-vuoden sääntöjen mukaan saatiin latinan ohella
käyttää yliopistollisten luentojen kielenä. Näin oli yliopistossakin
edes virallisesti tunnustettu suomenkielelle siedettävä asema; —
käytännössä siitä tosin ei suuria tuloksia kohtakaan^ koitunut.
Ja lopuksi! Kansamme koko elämä sai aivan uuden pohjan,
kun keisari Aleksanteri II ensimäisen Aleksanterin työn täyttäjänä
jälleen herätti henkiin eduskunnan toiminnan kutsumalla
valtiopäivät kokoon Helsinkiin syksyllä 1863. Yli 50-vuotinen
valtiollinen yö oli vihdoin loppunut ja uusi työn ja toiminnan aika alkanut.
Suomalainen talonpoikakin voi tästä lähtien valtiopäivillä saada
äänensä kuuluville, ja suomenkielen virallinen käyttö pääsi edes
valtiopäivä-asiakirjain kautta vähitellen vakiintumaan.
Näin oli 1860-luvun taitteessa suomenkieliselle sivistyselämälle
ja kirjallisuudelle tarpeellinen tausta jossakin määrin olemassa.
Samallapa esiintyi suomenkielisiä kirjailijoitakin, jotka kohosivat
tältä taustalta ja olivat itsekkin olleet sitä luomassa ja joiden
kaunokirjallisilla ja tieteellisillä teoksilla sekä koko kirjallisella
toiminnalla tuli olemaan perustava merkitys tulevaisuuteen nähden.
Ulkonaiset edellytykset ja sisäiset voimat liittyvät tällöin yhteen
alkamaan uutta aikakautta suomenkansan kotoisessa sivistyselämässä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
