Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yleiskatsaus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
20
löin ilmestyvätkin Minna Canthin »Työmiehen vaimo» ja Juhani
Ahon »Rautatie» ja »Papin tytär», jotka olivat uuden kirjallisen
suunnan ja uuden, kielellisesti suomalaisemman kirjailijapolven
ensimäiset merkittävämmät kirjailmiöt. Samalla kirjallisuutemme
alkaa saavuttaa entistä rehevämmän sekä ulkonaisen että sisäisen
runsauden, ja sen kannattajaksi kohoaa vähitellen
suomenkielisissä kouluissa kasvanut nuori suomenkielinen sivistynyt luokka.
Monet yksityiset kirjailijat vaikuttavat tosin tämän taiteajan
kahden puolen ja kantavat tuotannossaankin eri ajanjaksojen leimaa,
mutta ne heistä, jotka sekä iältään että kirjalliselta luonteeltaan
ja tuotannoltaan lähemmin kuuluvat tähän vanhempaan
kehitysjaksoon, saakoot yhtenäisyyden vuoksi sijansa kokonaisuudessaan
jo tämän ajanjakson puitteissa. Ihan täsmällistä pesäeroa ja
luokittelua on siinä suhteessa vaikea, jopa mahdoton tehdä, sillä nämä
eri kehitys- ja ajanjaksot työntyvät kauas taakse- ja eteenpäin
toistensa sisään, ja monet seikat puhuvat puoleen jos toiseenkin.
Etusijassa koetamme pitää silmällä kokonaiskuvan selvyyttä sekä koko
ajanjaksoon että yksityisiin kirjailijoihin nähden.
1860- ja 1870-luku kulkivat vielä jykeväin suurmiestemme
merkkien alla. Lönnrot ja Snellman tällöin vielä elivät ja
vaikuttivat sekä olemuksellaan että esimerkillisellä työlläänkin
nuorempiin. Runebergin tuotanto oli tosin jo lakastunut, mutta sen
vaikutus oli yhä määräävää laatua; Topelius vieläkin kirjoitteli
runsaasti ja Fr. Cygnaeuksen ääni kuului silloin tällöin. Paraassa
voimassaan ja vaikutuksessaan seisoivat tällöin johtajina
suurmiestemme oppilaat Ahlqvist, Yrjö Koskinen, Krohn, Meurman y. m.,
koettaen työllä ja toimella käytännössä toteuttaa oppi-isiensä
aatteita ja vuorostaan kasvattaa uutta sukupolvea samoihin
ihan-teihin. Aika oli kevään ja toivon aika, kansallisen
sivistyselämämme kaunis aamupuhde, jolloin pahimmat sulut Aleksanteri IIrsen
hallituskauden alkaessa olivat suomalaisuuden tieltä särkyneet ja
sen jatkuessa yhä enemmän särkyivät, vaikkapa vastustajatkin
entistä kiivaammin ponnistelivat voimiaan tätä keväistä tulvaa
vastaan. < * n . ■I 2 I
Suomalaisuuden liikkeen ulkonainen elämä suoritettiin tällöin
mitä kiihkeimmän kieli- ja koulutaistelun merkeissä, varsinkin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
