Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yleiskatsaus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
»
21
1870-luvulla, jolloin puoluevastakohdat sekä valtiopäivillä että
yleisessä sivistyselämässä suureksi osaksi määräsivät asiain kulun.
Hallitusvalta oli Snellmanin v. 1868 senaatista poistuttua jälleen
yksinomaan ruotsinmielisten käsissä, ja nämä osasivat kyllä
valtaansa käyttää suomalaisuuden liikkeen pysähdyttämiseksi, vaikka
turhaan, sillä tämä luonnollinen sivistystaistelu meni sittenkin
voitokkaasti eteenpäin yksityisten työn ja uhrautuvaisuuden avulla.
Ja 1880-luvun alussa muuttaa hallituskin jälleen menettely ään;
senaatin ovet avautuvat Yrjö Koskiselle ja myöhemmin
muutamille muillekin suomalaisuuden ystäville. — Varsinkin koski tämä
sivistystaistelu korkeampia suomenkielisiä oppikouluja, joita
perustamaan hallitus, valtiopäivien ruotsinmielisen enemmistön tukemana,
oli perin vastahakoinen. Mutta niitä taas suomenmielisten yhä
kasvava ja vuosien 1877—78 valtiopäivillä pappis- ja
talonpoikaissää-dyissä enemmistöksi päässyt ryhmä ehdottomasti vaati, sillä vasta
niiden avullahan voi syntyä uusi suomenkielinen sivistyneistö, koska
%
Snellmanin uneksimasta vanhan ruotsalaistuneen sivistyssäädyn
suomalaistumisesta ei enää ollut juuri mitään toiveita.
Hallituksen kielteinen, verukkeinen kantapa se osaltaan tehokkaasti
edisti-kin kansan heräämistä ja korkeampien suomenkielisten koulujen
syntymistä. Kun näet hallituksen taholta ei ollut apua
odotettavissa, syntyi 1870-luvulla ja 1880-luvun taitteessa useita yksityisiä
suomenkielisiä oppikouluja, jotka sitten myöhemmin, kun mieliala
yläilmoissa oli ennättänyt muuttua, otettiin valtion huostaan. Myös
yksityisiä tyttökouluja korkeampaa suomenkielistä naissivistystä
varten perustettiin (vanhin Jyväskylään 1864). Näiden kaikkien
perustamiseen ja pystyssä pitämiseen tarvittiin tietysti runsaasti
intoa, uhrautuvaisuutta ja varoja, mutta tarvittaessa niitä aina
ilmestyi. V. 1881 lausutaankin Valvojassa tästä: »Emme tiedä
tämän vertaista kertoa mistään sivistyneestä maasta. Mikä asiain
tavallisen menon mukaan olisi vaatinut monta kymmentä vuotta,
on vuosikymmenessä suoritettu.»1 — Samalla taistelu
suomenkielen virallisesta asemasta piti mieliä hereillä. Suomenmielisten
alkujaan pieni joukkue ryhmittyi vähitellen, varsinkin 1872 vuoden
1 Tästä koulutaistelusta antaa mielenkiintoisen kuvauksen Viljo
Hytösen kirjanen Suomalaista sivistystaistelua 1858—1908.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
