Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yleiskatsaus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
24
sistakin asioista, kunnes 1850-vuoden ankara sensuurikielto pakoitti
sen lakkaamaan ilmestymästä kesällä 1850. Seuraavana vuonna
se yritti töin ja tuskin uudelleen liikkeelle (91 tilaajalla), mutta
kohta melko paremmalla menestyksellä, saavuttaakseen Krimin
sodan aikana, jolloin valtiollisista syistä sensuuriasetusta ei niin
tarkasti noudatettu, loistokautensa ja sen ajan oloihin nähden
harvinaisen korkean (4000—4600) tilaajamäärän, joka tosin sodan
jälkeen aleni jälleen luonnolliseen lukuunsa. Suomettareen
kirjoittivat tällöin ajan etevimmät suomalaisuuden ystävät, ja Paavo
Tikkasen taitavalla johdolla siitä 1860-luvun taitteessa oli
muodostunut varsin huomattava suomalaisen kansan valistaja ja herättäjä.
Tyytymättöminä Suomettaren liialliseen »liberalisuuteen» ja
»dag-bladilaisuuteen» kansallisessa asiassa, jota nuo »vanhat rehelliset»
suomenmieliset (Tikkanen, Polén, Ahlqvist y. m.) näyttivät
»nuorten» mielestä ajavan liian laimeasti, perustivat Jaakko Forsman,
Yrjö Koskinen ja Agathon Meurman v. 1863 Helsingin Uutiset,
»vakuutettuina, että suomalaisuus pääkaupungissa tarvitsee lisää
kannatusta». Tämä lehti oli oikeastaan ensimäinen suomenkielinen
valtiollinen puoluelehti, jonka tarkoitus olikin »ajaa
suomalaisuuden asiaa niin valtiollisessa kuin kansallisessa katsannossa».
Kirjoituksessaan Uusi vuosi 1863 siinä Yrjö Koskinen »proklameerasi»
suomalaisen puolueen, asettamalla suomalaisuuden asiassa
vastakkain »suomikiihkoiset» eli »fennomaanit» ja »verettömät», vaikkapa
menikin vielä kymmenkunta vuotta aikaa, ennenkuin varsinainen
valtiollinen puoluejako syntyi. Kun Suometar 1864 vuoden alusta
tehtiin jokapäiväiseksi ja asetettiin uudelle pohjalle, väistyivät
Helsingin Uutiset vapaaehtoisesti sen tieltä. Laajennus kävi
Suomettarelle kuitenkin pian ylivoimaiseksi, niin että se oli pakoitettu
lakkaamaan v. 1866. Seuraavina ankarina katovuosina ei rohjettu
yrittääkään Helsinkiin uutta lehteä ennenkuin v. 1869, jolloin Uusi
Suometar lähti, alussa perin vaatimattomasti, astumaan »vanhan»
jälkiä, ensin maisteri Antti Almbergin (Jalavan) ja sitten v:sta 1870
maisteri Viktor Löfgrènin (Lounasmaan) taitavalla ja tarmokkaalla
johdolla. Löfgrènin 36-vuotisen (1870—1906) ylijohdon aikana
lehdestä vähitellen paisui sekä kooltaan (v:sta 1881 alkaen
6-päiväi-nen) että vaikutukseltaan suomalaisen ja myöhemmin, kun
»nuorsuomalaisuus» 1890-luvun taitteessa oli perustanut oman pää-äänen-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
