Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yleiskatsaus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
26
kuin aikaisemmin Suomettaren ja Mehiläisen ja myöhemmin Uuden
Suomettaren, ympärille kertyivät, Ahlqvist poisluettuna,
toimittajiksi ja avustajiksi silloisten suomenmielisten kantajoukon parhaat
kyvyt ja kynät, varsinkin yliopiston piiriin kuuluvat. Siten siitä
muodostuikin aikansa korkeamman suomenkielisen sivistystyön
arvokas keskuslehti, jonka 15 vuosikertaa sisältävät paljon tärkeää
ainehistoa tämän sivistystyön tuntemiseen. V:sta 1881 se jätti
sijansa hieman nuoremman miespolven perustamalle Valvojalle. Monet
Kirjallisen Kuukauslehden kirjoittajista harjaantuivat vasta sen
palstoilla suomenkielen kirjalliseen käyttämiseen, kirjoitettuaan
aikaisemmin ruotsiksi. Lehden palstoilla kehittyikin suomenkieli
yhä paremmin ja monipuolisemmin ilmaisemaan ihmishengen
korkeampaan tietopiiriin kuuluvia asioita; lehden tarkoitushan oli
seurata »nykyajan rientoja ja harrastuksia tiedetten, taidetten ja
yhteiskuntaelämän alalla» ja vaalia varsinkin suomenkielistä
kirjallisuutta. — Myös Julius Krohnin perustamat ja ansiokkaasti
toimittamat kuvalehdet — ensimäiset laatuaan suomenkielellä — M
ai-den ja Merien takaa (1864—66) ja varsinkin Suomen Kuvalehti (1873
—80) edistivät suuresti suomenkielen monipuolista käytännöllistä
viljelyä ja sisälsivät paljon ainehistoa suomalaisen sivistys- ja
kirjallisuushistorian alalta. Samalla ne Kirjallisen Kuukauslehden
tavoin — edeltäjinä siinä suhteessa olivat olleet kaunokirjalliset
kalenterit Annikka I—IV (1846—55) ja varsinkin Mansikoita ja
Mustikoita I—IV (1859—63) — auliisti avasivat palstansa nuorten
kynäniekkain kaunokirjallisille kokeille, samoinkuin 1870-luvulla
muotiin tulleet ylioppilas- ja seminaarilaisalbumitkin.
Edellä jo mainittiin, että ruotsinkielen käyttö koti- ja
seura-kielenä joh ta vain suomenmielisten kesken tähän aikaan oli aivan
yleinen, koska useimpain koti- ja koulukieli oli ollut ruotsi ja
monet olivat suomea vasta myöhemmin vaivalla oppineet.
Helsingissä taisivat Yrjö Koskisen, Julius Krohnin, Pietari
Hannikaisen ja B. F. Godenhjelmin perheet olla säädyssään ensimäiset, jotka
alusta pitäen »panivat koko programmin toimeen» ja ottivat suomen
perhekielekseen, niin vaikealta kuin se alussa lienee tuntunutkin.
Vanhan Suomettaren toimistossa keskusteltiin ruotsiksi, ja
kuuluvatpa sen toimittajat katsoneen suomen käyttöä sivistyneessä
seurustelussa silloin vielä tarpeettomaksi ja ennenaikaiseksi. Mehiläi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
