Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perustavia kirjailijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
I l - 57
Yrjö Koskinen.
Useat suomalaisuuden hartaimmista työntekijöistä olivat
suoraan suomalaisen rahvaan lapsia, sillä heitähän asia kipeimmin koski
ja ikäänkuin lähimmin velvoitti tähän työhön. Varsinaisen valtiol-
^ a
lisen johtajansa suomalaisuus sittenkin sai suoraan maamme
ruotsinkielisestä, vieläpä ruotsalaisperäisestäkin sivistyneistöstä. Yrjö
Koskinen oli tämän sivistyneistön jälkeläisiä, ja hänessä Snellmanin
kansallinen herätyshuuto sattui hedelmällisesti juuri siihen
kansanainekseen, jota se etupäässä tarkoittikin. Eihän Snellman vielä
tohtinut eikä tahtonut toivoakaan, että suomenkielisestä rahvaasta
äkkiä kohoaisi suomenkielinen sivistyneistö, sillä se olisi
epäilemättä tiennyt sivistyksen taantumista. Ensin oli maan
ruotsinkielisen ja ruotsalaistuneen sivistyneistön, jolla oli jo vanha
perin-näissivistys hallussaan, muututtava kieleltään ja mieleltään
suomalaiseksi ja ruvettava sitten johtamaan varsinaisen suomenkielisen
kansan sivistykseen kohottamista. Silloin ei entisestä sivisty
spää-omasta menisi mitään hukkaan. Harvat tämän sivistyneistön
jäsenistä omaksuivat todella käytännössä Snellmanin tinkimättömät
kansalliset’ vaatimukset, mutta niiden harvojen joukossa oli Yrjö
%
Koskinen, ja hän olikin kaikista innokkain, jyrkin ja johdonmukaisin.
Yrjö Koskisen elämäntyö tiedemiehenä, kirjailijana,
valtiollisena ja yhteiskunnallisena toimihenkilönä ja puoluepäällikkönä on
ollut tavattoman runsas ja monipuolinen. Ainoasti se osa siitä,
joka on lähimmässä yhteydessä suomenkielisen kirjallisuuden kanssa,
kuuluu tämän kirjan puitteihin. Mutta sepä osa juuri parhaiten
kuvastaakin suomalaisuuden aatteen innostuttavaa ja elähyttävää
sisällystä, kuinka tuo aate antoi voiman vaikka vuoria siirtää sille,
joka siihen uskoi ja sen kaikella sydämellään omisti.
Yrjö Koskinen oli syntynyt aivan umpiruotsalaisessa
ympäristössä Vaasassa 10 p. jouluk. 1830. Itse Forsmanien suku, johon hän
isänpuolelta kuului (isä oli Vaasan trivialikoulun kolleega, v:sta
1845 Hämeenkyrön kirkkoherra G. J. Forsman), oli kotoisin
Ruotsista, joskin oli jo muutamia miespolvia elänyt pappissukuna
Pohjanmaalla. ^ Äiti taas oli aivan täysverinen saksatar (Ebeling), erään
Suomeen muuttaneen saksalaisen sotilaslääkärin tytär. Vallan vie-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
