Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perustavia kirjailijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
58
ras suomenkieliselle kansalle oli siis oikeastaan vereltään se mies,
josta tuli tämän samaisen kansan vaikutusvaltaisin herättäjä. Mutta
Snellmanin »Saima» osui hänenkin kotipiiriinsä, jossa sen
herättäviä kirjoituksia hartaudella luettiin. Nuori Georg Zakris Forsman —
se hänen. virallinen nimensä alkujaan oli— kuunteli näitä
kirjoituksia ja niiden johdosta virinneitä keskusteluja, ja hänen suorassa
pohjalaisessa sydämessään heräsi pian tunto siitä, että Suomen
suomenkielinen kansa oli omassa isänmaassaan aivan väärässä
asemassa. Tämä tunto varmistui hänessä yhä vahvemmaksi iän
karttuessa, samalla kuin suru omasta suomen taitamattomuudesta
kannusti häntä suomenkielen oppimiseen. Ja pohjalaisen luonteensa
jyrkällä tarmolla hän pian selvittikin itselleen, ettei riittänyt
hankkia suomenkielelle vain rinnakkaiskielen oikeuksia Suomessa, vaan
että tinkimätön kansallinen päämäärä oli oleva: »Suomi Suomessa,
niinkuin ruotsi Ruotsissa, ranska Ranskassa; olevaisille oloille oli
annettava ainoastaan väliaikainen oikeus.» Siis Snellmanin
teoreettinen ohjelma jyrkästi toteutettuna käytännössä!
Ja itse hän tahtoi sitä ensimäisenä käytännössä parhaansa
mukaan toteuttaa, vaikkapa alussa epäilikin, voisiko hänestä,
alkujaan umpiruotsalaisesta, koskaan sueta esim. suomenkielistä
kirjailijaa. Jo Vaasan trivialikoulussa ja lukiossa hän koki opiskella
suomea, joskin huonolla menestyksellä. Vasta ylioppilaaksi
päästyään (1847) hän uudessa kotiseudussaan Hämeenkyrössä
paremmin harjautui suomea käyttämään, samalla kuin siellä lähemmin
tutustui suomenkieliseen rahvaaseen. Suomen taitoaan hän
kartutti myös kesäretkeilyillä maan eri osiin. Ja kun hänessä omien
• 1 ••
sanainsa mukaan jo varhain asui »joku kirjoitus-syhelmä»1, niin se
puhkesi nyt ilmi suomenkielellä, jonka hän lopultakin päätti
omistaa kirjalliseksi kielekseen, siinäkin noudattaen Snellmanin aikansa
nuorisolle antamaa neuvoa ja varoitusta, että muka jokainen
ruotsiksi kirjoitettu sana oli täsfedes heiltä hukkaan mennyttä, heille
ja Suomelle kunniaa tuottamatta. Hän laatii kirjallisen esikoisensa,
Kertomus Hämeenkyrön pitäjästä, suomeksi. Se havaitaan kelvolli-
1 Ks. Yrjö Koskisen omatekoista elämäkertaa »Kansallisia ja
yhteiskunnallisia kirjoituksia» julkaisun alussa. — Myös K. F. Ignatiuksen
muistokirjoitus Yrjö-Koskisesta Valvojassa 1903 on antanut yllä olevaan
esitykseen useita tietoja ja viitteitä. r<j
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
