Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perustavia kirjailijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
67
teellisessä suhteessa keskeneräisiä.1 Myös Rietrikki Polén julkaisi
v. 1859 Mehiläisessään erään historiallisen »uutelon» nimeltä
Miekka-ruoho, jonka tapaukset (päähenkilö Sandelsin partiosoturiksi
ruvennut ylioppilas Tervonen) liikkuvat vuosien 1808—09 sodan ajalla
Polénin kotiseudussa Pieksämäellä ja Joroisissa. Samoin Helsingin
Uutisissa 1863, Suomettaressa y. m. tavataan pieniä historiallisia
jutelmia Suomen historian alalta. Topeliuksen antama esimerkki
oli tarttunut suomenkielisiin epigoneihin.
Julius Krohn.
(Suonio.)
Vielä merkillisempi kuin Yrjö Koskisen oli Julius Krohnin
»kääntymys» suomalaisuuden hartaaksi työmieheksi. Yrjö
Koskinen oli jo ainakin suvultansa Suomeen juurtunut, kun sen sijaan
Julius Krohn polveutui Suomeen aivan sattumalta vasta osuneesta
saksalaisesta suvusta. Mutta siinäpä juuri näyttäytyikin Snellmanin
opin vaikutus parhaassa valossaan; se veti tämän aivan
vierasheimoisenkin nuorukaisen vastustamattomasti mukaansa ja teki
hänestä kaikkein uutterimman ja monipuolisimman hiljaisen
työn-raatajan suomalaisuuden vainiolla.
Krohn oli sekä isän että äidin puolelta saksalaista sukuperää.
Isoisä oli Rügenin saaresta muuttanut Pietariin 1700-luvun lopulla
leipuriksi ja oluenpanijaksi ja äiti (Dannenberg) kuului myös
Pietarin saksalaisiin.2 Isä oli kuitenkin hankkinut itselleen Suomen
kansalaisoikeuden. Suomessa lähellä Viipuria (Kiiskilän tilalla)
hän oli vaimoonsakin tutustunut. Tästä avioliitosta syntyi Julius
Krohn 19 p. toukok. 1835 Viipurissa. Hänen kotikielensä oli saksa,
1 A. W. Lindgren (svnt. 1831; kolleegana Hämeenlinnan ruots.
alkeis-opistossa 1862—79) on kirjoittanut paljon muutakin kuten Keskiajan
historian oppikirjan (1864), maakuntakuvaukset Satakunta, Hämeenmaa ja
Uusimaa (1864—66), kansanelämän kuvauksen Torpan tyttö I—II (1884—85),
Jutelmia ja runoelmia I (1895), jutelman Klaara, tehtaan tyttö (1896) v. m.
suurempaa huomiota saavuttamatta. Oli tunnettu myös tavallaan
kuuluisan Hämäläisen toimittajana.
2 Äidinäiti oli tosin suomalainen papintytär Inkerinmaalta. »Sen
verran siis on minussa suomalaista verta», lausuu Krohn itse
elämäkerrassaan. — Ks. Suomal. kirj. vaiheet, siv. 4.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
