Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perustavia kirjailijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
mutta kotiopettajain avulla hän jo lapsena oppi sekä venättä että
ranskaa, vieläpä palvelusväen avulla vähin suomeakin. Viipurin
kouluun päästäkseen hänen täytyi oppia myös ruotsia. Nämä
monikieliset olot, joissa nuori Krohn kasvoi, kuvastavat hyvin
senaikuisen Viipurin kansallista kirjavuutta, mutta nepä ne kai myös
osaltaan tehokkaasti vaikuttivat siihen, että hänen, jollei tahtonut
jäädä »juurettomaksi puuksi», täytyi tehdä asiassa ratkaisunsa.
Toisena vaikuttimena olivat muutamat suomalaisuuden asiasta
innostuneet opettajat, koulutoverit ja sukulaiset. Jo koulussa hän
hartaasti ahkeroi suomen oppimista, ja ylioppilaaksi tultuaan (1853)
hän näitä opinnoita uurasti edelleen, retkeilipä monta kertaa
kaukana Savossa ja Karjalassa kieleen ja kansaan tutustuakseen.
Periaatteensa »kaikki tahi ei mitään!» mukaisesti hän ei enemmän kuin
Yrjö Koskinen tyytynyt siihen pelkkään »suusuomalaisuuteen», joka
sen ajan vanhempien »suomikiihkoisten» kesken Helsingissä vallitsi,
vaan päätti myös käytännössä kokonaan suomalaistua ja omistaa
suomen kirjalliseksi kielekseen. Tällä kielellä hän sitten, v:sta 1860
lähtien aina tapaturmaiseen kuolemaansa saakka, joka tapahtui
eräällä purjehdusretkellä Viipurin likellä 28 p. elok. 1888,
suoritti-kin mitä runsaimman ja monipuolisimman kirjailijatoiminnan, joka
laatuaan on ainoita maassamme. Samalla hän, tultuaan v. 1862
tohtoriksi, yliopistossa ensin dosenttina (1862—75), sitten lehtorina
(1875—85) ja vihdoin ylimääräisenä professorina (1885—88),
tehokkaasti edusti suomen kielen ja kirjallisuuden opinnoita Ahlqvistin
ohella.1
Tosin Krohnin ensimäiset kirjalliset teelmät olivat
kaunokirjallisia (runoja ja Kuun tarinoita »Mansikoita ja Mustikoita» kalenterin
toisessa vihossa 1860), mutta kaunokirjailijan toimi jäi hänelle
samoinkuin Ahlqvistille ja Yrjö Koskiselle pian vain lomatyöksi;
kansallinen tiede ja muu yleistajuinen valistava kirjallisuus tarvitsivat
tällä perustavalla ajalla nekin miehensä kokonaan, sillä
suomenkielinen sivistyselämä oli sekä sanoin että teoin luotava yhfäkkiä miltei
tyhjästä. Tähän innostuksen työhön Julius Krohn alusta pitäen
1 Toimitti myös eri aikoina yhteensä kolmetoista lukukautta
vakinaisen suomen kielen ja kirjallisuuden professorinviran tehtäviä, varsinkin
Ahlqvistin ollessa 1884—87 yliopiston rehtorina ja vielä sen jälkeen
kuolemaansa saakka.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
