Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perustavia kirjailijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
69
omistautuikin kaikella saksalaisen rotunsa sitkeällä tarmolla ja
lah-jakkaisuudella. Valtiollisista puoluetaisteluista hän pysyi visusti
syrjässä samoinkuin Ahlqvist, vaikkapa muuten kyllä
mielipiteiltään kuului Yrjö Koskisen lähimpiin aatetovereihin. Ahlqvist oli
tiedemiehenä lähtenyt Castrénin ja Lönnrotin hartioilta, runoilijana
Runebergin ja Franzénin, Yrjö -Koskinen taas kohosi etupäässä
suoraan Snellmanin koulusta ja Krohn vihdoin tiedemiehenä ja
kirjailijana lähinnä Lönnrotin, runoilijana Topeliuksen jäljistä. Krohnin
tieteellinen kirjailijatoimi oli sangen monipuolinen, mutta
merkittävimmän osan siitä hän .kuitenkin suoritti suomalaisen
kirjallisuuden historian ja kansanrunouden selvittelyn alalla, laskien tässä
vankan pohjan kansalliselle tutkimustyölle. Lisäksi se kosketteli
suomalaista kansa- ja kielitiedettä, Suomen ja yleistä historiaa y. m.
aloja.
Jo varhain näkyy suomalaisen kirjallisuuden ja runouden
historia kiinnittäneen Krohnin huomiota. Sehän olikin ennen häntä
%
miltei koskematon ala, jolta kyllä voi löytää merkittäviä ilmiöitä
suomalaisuuden aatteen oikeudellisuuden todistamiseksi.
Ensimäinen kirjoitus tältä alalta oli kalenterissa »Mansikoita ja Mustikoita»
v. 1860 julaistu esitys Suomen nykyisemmästä kansarunollisuudesta
s. o. tunnetuista talonpoikaisrunoilijoista. Toisena seurasi v. 1862
hänen tarkkoihin tutkimuksiin perustuva lisensiaattiväitöksensä
Suomenkielinen runollisuus (= runous) Ruotsinvallan aikana ynnä
kuvaelmia suomalaisuuden historiasta, joka tuotti hänelle dosentin
viran yliopistossa ja selvästi toi julki tekijänsä puhtaasti
kansallisen näkökannan. Tähän sarjaan kuuluu myös kirjallishistoriallinen
runovalikoima Helmivyö suomalaista runoutta (1866), joka sisälsi
lyhyillä tekijäin elämäkerroilla varustetun näytekokoelman
vanhempaa ja uudempaa suomenkielistä runoutta;1 samoin ne monet
sivistys» ja kirjallishistorialliset elämäkerrat, joita hän julkaisi
toimittamissaan kuvalehdissä, Biografisessa nimikirjassa y. m. paikoissa;
samoin Suomalaisen virsikirjan historia (1880) y. m. kirjallisuutta
käsittelevät tutkielmat. Vihdoin on pääasiallisesti hänen
käsialaansa ensimäinen lavea, Agricolasta v:een 1886 ulottuva
kokonaisesitys painetusta suomenkielisestä kirjallisuudesta, Suomalaisen
1 Samantapaisia valikoimia myöhemmältä ajalta ovat Leimun
Väinölä ja Helmi Setälän Säkenistö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
