Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perustavia kirjailijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
72
väheni 1076:een, ja v. 1866 täytyi lehden kesäkuussa lakata.
Loppuvuoden korvaukseksi jaettiin tilaajille »Helmivyö». Taloudellisten
olojen parattua Krohn v. 1873 ryhtyi jälleen jatkamaan yritystä
saman ohjelman mukaisesti nimellä Suomen Kuvalehti, joka pysyi
pystyssä 8 vuotta ja sisälsi edeltäjäänsä enemmän varsinkin
kaunokirjallisia kyhäelmiä. »Suomen Kuvalehden» v. 1880 lakatessa oli
jo olemassa K. J. Gummeruksen v. 1878 perustama Kyläkirjaston
Kuvalehti, joten ei enää jääty suomenkielistä kuvalehteä vaille.
Kaiken ohella Krohn esiintyi vielä ahkerana suomenkielisenä
lastenkirjailijana — ollen siinäkin tienraivaaja — ja suomentajana.
Vähäksi ei ole suinkaan arvattava Krohnin ansio ensimäisenä Walter
Scottin historiallisten romaanien kääntäjänä (6 romaania vv. 1870
75; tunnetuin Ivanhoe), vaikkapa Ahlqvist »Kielettäressään»
Krohnin käännösten (Ivanhoen) kieliasua pahasti kolhikin,
nykyisen suomalaisen virsikirjan päämuovaajana1 ja »Vänrikki Stoolin
Tärinäin» suomennoskomitean uutterimpana jäsenenä, monia muita
käännöstöitä (Macaulayn »Englannin historia» I, Gerokin »Saarnoja»,
Körnerin näytelmä »Syyn sovitus», Andersenin satuja 6 vihkoa,
Stöckhardtin »Kemia» j. n. e.) mainitsematta. Lönnrotin tavoin
ulottui Krohnin aika ja harrastus mitä erilaisimmille kansallisen
viljelystyön aloille, ja neljännesvuosisadan ajan hän kirjailijana,
arvostelijana ja alottelevien kynäniekkani (kuten esim. n. s.
kansankir-jailijain) opastajana on suomenkielisen kirjallisen elämän johtomiehiä.
Mutta myös muiden aatteellisten pyrintöjen, esim. ehdottoman
raittiuden, hyväksi riitti lämminsydämisen Krohnin harrastus.
Suomenkielen kirjallisen ja seuraelämällisen viljelyn alalla on Krohnin
merkitys sangen suuriarvoinen. Tosin hänenkin suomenkielensä
alkuaikoina oli jossakin määrin virheellistä ja veti päälleen Ahlqvistin
vihat, mutta tuntuupa Krohnin suomi sittenkin sekä kielen että
tyylin puolesta melkoista mehevämmältä ja notkeammalta kuin
muiden aikalaisten, Ahlqvist itse niihin luettuna. Muuten Krohn oli
suuri kielitaituri, osasi puhua useita europpalaisia sivistyskieliä.
Kotoa ja matkoilta oli tämä taito peräisin.
Entä Krohn runoilijana?
%
1 Oli toisen virsikirjakomitean puheenjohtajana (1876—80), missä
toimessa työskenteli niin uutterasti, että joksikin aikaa liikarasituksesta
turmeli terveytensä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
