Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perustavia kirjailijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
76
Suonion muu runous käsittelee pääasiassa luonnosta ja elämästä
otettuja aihelmia tai oman sydämen iloja ja suruja. Luonnon ja
urheilun ystävänä hän tahtoo istuttaa tämän rakkauden
muihinkin. Siitä ovat todisteena reippaat runot Suksimiesten laulu ja
Pur-jehdusretki, joka viimemainittu näyttää ulkoasultaan olevan
Schillerin Kello-laulun mukaan suunniteltu, samoinkuin edellinen
alku-säkeiltänsä vivahtaa Schillerin Ratsurilauluun (Reiterlied).
Schillerin tavoin Suonio tämäntapaisiin runoihinsa liittää mietelmiä ja
vertauksia ihmiselämästä: suksimichet, vihollisen uhatessa Suomea,
rientävät suksillaan vainolaista karkoittamaan; ihmiselo on kuin
lumihiuteiden leikkiä (Lumisateella); vankka mies kulkee maailman
kautta horjumatta kuin pursi kuohuaaltojen läpi; tuikkiva tähti on
varma viitta Jumalan luo samoinkuin yön läpi vilkuttava valo
eksyneelle ihmiselle (Tähden tuikkiminen) j. n. e. — Suonion
lempiruno-jen pääosa sisältyy »Emma» nimiseen sarjaan. Ne kuvailevat
laulajan omaa riemua lemmen voittamisesta, sitten hänen murhettaan
lemmityn kadottamisesta ja ovat kyllä vienoja ja vilpittömiä, mutta
hieman kuluneita aiheiltaan ja ilmaisukeinoiltaan, vailla oikeaa
alkuperäisyyden tehoa. Muutamissa, kuten esim. Ainoa hetki,
Haudan portaalla ja yleensä murherunoissa, ilmenee enemmän
omintakeisuutta ja tunteen välittömyyttä. Murhe tahtoo laulajan aivan
maaksi musertaa, mutta hän alistuu nöyrästi Korkeimman johtoon
(Järven rannalla ja varsinkin harrastunteinen Sun tahtosi
tapahtukoon) ja nostaa siihen luottaen vielä päänsä pystyyn (Pää pystyyn):
Pää pystyyn vaan!
Sä olet mies, et halpa mato maan!
Mi kohtaakin, ei saa se sua sortaa,
Ei saa se sortaa, saa ei maahan murtaa.
Pää pystyyn vaani
Pää pystyyn vaan!
Ei Herra jätä lastaan milloinkaan.
Kun kuorman raskahan Hän päälles luopi,
Lujuuden, voiman, miehuudenkin suopi.
Pää pystyyn vaani
Tämä harras, kohtaloon alistuva mieliala tekikin Suonion
erittäin soveliaaksi uuden virsikirjan muovailemiseen, ja hänen ahke-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
