Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
110
on perin epädraamallinen ilmiö, heikko raukka, jota hänen
paha-henkensä ilkeä Doeg itsekkäistä syistä (tahtoen Saulin avulla kostaa
mahtaville papeille »sukunsa surman») johtaa mielensä mukaan
tur-mantyöstä toiseen. Tuntuupa kuin Saulin tarmottomuudessa
kuvas-teleisi Tuokon oma heikko luonne. Saulin toiminnalla ei ole mitään
draamallista kiinteyttä eikä nousua, eipä edes mitään varmaa
tarkoitusperääkään. Hän ei voita puolelleen lukijan myötätuntoa.
Verrattain hatarina esiintyvät näytelmän muutkin henkilöt.
Pahimmin häiritsevät kuitenkin draamallista kiinteyttä ja
ytimekkäi-syyttä laimean toiminnan ohella tuhottoman pitkät yksinpuhelut;
sellaisissa varsinkin Doeg purkaa ilmi mustia mielialojaan. Ja
vuorosanat pyrkivät olemaan yhtä väsyttäviä, saman asian jatkuvaa
vanuttamista. Tuokon taidevaisto on siinä suhteessa pahasti
pettänyt. Kun esim. Joab puhuu veljelleen uhkaavasta kuolemasta (IV, 2),
käy se näin: ^ £ É
Joab: Taair on siis määrä matkan vaivaloisen
Nyt suotu meille noustess’ aurinkoisen! •
Kun valtans’ aurinkoinen valloittaa
Ja maan ja taivaan taaskin iloittaa ^ SL
Ja kurjimmatkin kutsuu ilohon,
Niin meille tien hän näyttää kuolohon,
Hän kukkasenkin päästää kuorestaan,
Vaan avaa meille portit tuonelaan.
Kun pääsee mato päivän kultahan,
On meillä matka mustaan multahan,
Ja riemua kun lintu muille pauhaa,
Se silloin soittaa meille kuolon rauhaa.
Kun kukkain tuoksun tuopi tuulonen,
Tuo haudan kylmää meille kuolonen. ’
Kun maahan laskee kaste vielä kerta,
On maa jo juonut viatonta verta.
Kun länteen taas on päivä nukkunut,
On sankar’ uljas maasta hukkunut (nim. David).
Nää kukkulat jo ennen huomisyötä
Kaipaavat taivahalle murhatyötä j. n. e.
Tällaisia »kyynäränmittaisia» — Fr. Cygnaeuksen sanontatapaa
käyttääksemme1 — vuorosanoja ja yksinpuheluja vilisee »Saul»
1 Fr. Cygnaeus julkaisi »Saulista» perinpohjaisen arvostelun Kirjall.
Kuukauslehdessä 1869.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
