Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
115
tiheästi kuin ukkosilmalla säihkyvät salamat, on milt’ei väkivoimalla
$
puristettu kahteen toimintakuohuiseen näytökseen, joissa ei joudeta
turhia lavertelemaan.
Novelleissaankin Bergbom mielellään käsittelee draamallisia
aiheita ja asettaa henkilöt väkeväin mielenliikkeiden ristituleen.
Epäilemättä niistä yhtä helposti olisi Bergbomin näppärissä käsissä
voinut sukeutua näytelmiäkin. Antaapa Bergbom hienon, älyllisen
ivansakin niissä vilahduksittain valaista oloja ja ihmisiä. Niin
varsinkin »Julianissa», joka kertoo romanttisen tarinan kaunosieluisesta
aatelisnuorukaisesta ja hänen tuhoisasta lemmestään veljensä
halpa-säätyiseen vaimoon, sekä novellissa »Sydämiä ihmistelmeessä», jossa
esitetään todenmukainen läpileikkauksellinen pikakuva
itäsuomalaisen (viipurilaisen) hienoston kielellisestä kirjavuudesta ja
sisäisestä onttoudesta, samalla kuin romanttisena aineksena annetaan
puolalaissukuisen everstinrouvan (kuvaus on Puolan kapinan ajalta
1863), suomalaisen kansannaisen vienon laulun sytyttämänä, laulaa
ilmi maansa ja kansansa epätoivoinen »riemuitseva suru». Vappu
ja Vanda ovatkin ne »sydämet», jotka ovat tähän »ihmistelmeeseen»
joutuneet. Luonteenkuvaukselta etevin, joskin muuten
asettelultaan romanttisin on kai »Aarnihauta», kertomus taikauskoisesta
saiturierakosta, joka toverinsa pettämänä ja himoitsemansa aarteet
kadotettuaan pienen orpotytön avulla kääntyy paremmalle tielle.
Kaamea, öinen sävy käy tämän kertoelman läpi.
Bergbomin kaunokirjallinen tuotanto pysähtyi kokonaan, kun
Suomalaisen teatterin perustaminen ja johtaminen vasfedes vei
hänen kaiken aikansa ja huomionsa. Kuitenkin hänen koulittu
kirjallinen makunsa teatterin yhteydessä toisella tavalla varsin tehokkaasti
tuli näytelmäkirjallisuutemme hyväksi. Hänen muokkaavien
käsiensä läpi kulkivat näet useimmat niistä kotimaisista näytelmistä,
joita teatteri kulloinkin esitti, ja hänen neuvonsa ja ohjeensa niiden
kirjoittajille (kuten esim. Minna Canthille ja Gustav v. Numersille)
olivat suorastaan ratkaisevaa laatua. Muuten hän itsekkin yhdessä
jonkun toisen kera joskus muodosteli ja suomenteli teatterille pieniä
näytelmäkuvaelmia.
Edellä jo olemme nähneet kuinka J. Fr. Lagervall 1840-luvulla
rohkeasti unelmoi »Suomalaisen Kuvaiston» perustamisesta. Ne
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
