Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
116
unelmat olivat liian aikaisia.. Mutta Hannikaisen »Silmänkääntäjää»
oli sen ilmestymisestä saakka siellä täällä näytelty tilapäisinä
seura-näytäntöinä ja siten totutettu yleisöä kuulemaan suomea
näyttämöltäkin. Ja sanomalehdissä näkyi tuon tuostakin kirjoituksia
kotimaisen teatterin tarpeellisuudesta; kiertelevät saksalaiset ja
ruotsalaiset teatteriseurueet eivät enää riittäneet valppaampien
kansallisia vaatimuksia tyydyttämään. Varsinkin Fr. Cygnaeus harrasti
kotimaisen pysyvän teatterin syntymistä. Ja Helsingin uuden
kivi-teatterin valmistuttua sellainen syntyikin v. 1861, mutta vastoin
Cygnaeuksen ja monen muun ajatusta yksistään ruotsinkielinen.
Vieläpä sen näyttelijätkin alusta alkaen hankittiin Ruotsista.
Kuitenkin jo tähän aikaan kuultiin suomea näyttämöltä itse Helsingissä.
Ylioppilaiden »näytelmä-yhtiö» näytteli näet v. 1858
»Silmänkääntäjän», 1859 »Antonius Putroniuksen» ja 1860 »Riita-asian».
1860-luvun keskivaiheilla (1865) antoi n. s. »Suomalainen seura»
Helsingissä pari suomenkielistä seuranäytäntöä, esittäen m. m. Körnerin
pienen murhenäytelmän »Syyn sovitus». Samaan aikaan (1866) jo
Kaarlo Bergbom ensi kerran johti ja harjoitti erään
ruotsalais-suo-malaisen seuranäytännön. Ja suomenkielistä näyttämöä varten
tehtiin työtä sitenkin, että suomennettiin ja julkaistiin hyvää
ulkomaista näytelmäkirjallisuutta. Etevin julkaisu oli Suomal. Kirj.
Seuran toimittama »Näytelmistö», 4 osaa vv. 1861—67, joka sisälsi
14 käännöstä ynnä Kiven »Kullervon» ja »Karkurit».1 Muutenkin
Kiven samanaikuinen tuotanto juurikuin odotti vain teatteria
päästäkseen näyttämöllä oikeuksiinsa.
Näin oli maata jo hiukan muokattu, kun Bergbom hartaalla
innollaan kävi asiaan käsiksi. Syksyllä 1868 — nähtävästi
Bergbomin alotteesta — muutamain pohjalaisten ylioppilaiden kesken
päätettiin panna seuraavana keväänä 1869 toimeen suurempi
suomalainen näytäntö ja pyytää siihen pääosan esittäjäksi
Helsingin ruotsalaisen teatterin etevin naisnäyttelijä,
ruotsinmaalainen rva Hedvig Charlotte Raa (syntyisin Forsman; uusissa naimi-
1 Muita samantapaisia näytelmäsarjoja olivat Viipurin Suomal. Kirj.
Seuran »Näytelmiä» I—IV, 1867—76 (9 kpl.) ja G. W. Edlundin
»Näytelmäkirjallisuutta» I—III, 1860—76 (3 kpl.) sekä länsisuomalaisten
»Teateri-kirjasto» I—III, 1869 (3 kpl.). Teatterin perustamisen jälkeen tuli uusia
näytelmäin suomennossarjoja lisäksi, kuten »Suomalainen teatterikirjasto»
sekä lukuisasti yksityisiä näytelmäsuomennoksia. <
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
