Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
118
ruotsalaiselle teatterille suoma raha-apu vast edes tulisi samassa
määrässä molempien kieliryhmien hyväksi, kaikui tietysti kuuroille
korville. Tällöin arvasi Bergbom, joka milt ei koko vuoden 1871 oli
oleskellut ulkomailla teatterioloja tutkimassa, ajan tulleen
kerrankin oikein kovakouraisesti ravistella tätä arkaa asiaa. Kirjall.
Kuu-kauslehden maaliskuun numerossa 1872 hän julkaisi mestarillisen
kirjoituksen Muutamia sanoja nykyisistä teatterialoistamme, joka
sittemmin Morgonbladetiin painettuna saatettiin ruotsinkielisenkin
yleisön luettavaksi. Siinä hän kerta kaikkiaan kohta kohdalta
musertavalla tavalla kumosi kaikki »katumattomien estelyt»
suomenkielistä näyttämötaidetta kohtaan, samalla kuin selvästi viittoi ne
korkeat kansalliset ja taiteelliset päämäärät, joita teatterin,
ollakseen todellinen »kansallisteatteri», tulisi toiminnallaan toteuttaa.
Tästä rohkeasta »kekäleen viskaamisesta ruutinelikkoon» seurasi
ruotsalaisella taholla tietysti entistä hirveämpi meteli, mutta
suomalaisella taholla entistä voimallisempi innostus. »Suomalainen Seura»
antoi Bergbom-sisarusten toimesta jälleen pari uutta puhe- ja
laulu-näytäntöä, varsinkin koossa olevia valtiopäivämiehiä varten, ja
samaan aikaan muodostettiin 22 p. toukok. 1872 suomenmielisten
kesken 5 vuodeksi kannatusyhtiö vakinaisen suomalaisen teatterin
ylläpitämiseksi. Bergbomin kautta oli vihdoin herätty näkemään,
mikä suuremmoinen kasvattava ja sivistävä merkitys oppikoulujen
ja kirjallisuuden ohella teatterillakin tulisi olemaan suomenkielisessä
sivistystyössä. Bergbomin luottava rohkeus tempasi nyt
epäröivätkin joukkoon, ja hänet valittiin yrityksen johtajaksi. Teatterin piti
suunnitelman mukaan näytellä vuoroin Helsingissä, vuoroin muissa
kaupungeissa. Bergbom kokosi teatterinsa kantajoukoksi
kymmenkunnan nuoria näyttelijänalkuja, jotka olivat esiintyneet edellisissä
näytännöissä, harjoitteli seurueineen kaikessa hiljaisuudessa
seuraavan kesän ja antoi ensimäisen näytännön 13 p. lokak. 1872 Porissa,
ohjelmana Tuokon kirjoittama »Alkajais-näytelmä», Topeliuksen
»Saaristossa» ja kuvaelmia saman »Sotavanhuksen joulusta» ja
Runebergin »Pilven veikosta». Niin oli Suomalainen teatteri alottanut
pysyvän vaikutuksensa.
Hyvään alkuun täten päästyä liitettiin teatterin puheosastoon
seuraavana syksynä erityinen oopperaosasto, n. s. »Suomalainen
ooppera». Sen ensi näytäntö (»Lucia di Lammermoor») tapahtui
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
