Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
n ii7
sissa v:sta 1874 rva Raa-Winterhjelm; s. 1838, k. 1907), jolla
t
Helsingin kansallismielisissä piireissä oli paljon hartaita ystäviä.
Kaarlo Bergbom kävi puuhan etunenään, Kiven »Leasta»
saatiin sovelias kappale, rva Raa innostui asiaan, luki osansa, jonka
kieltä hän ei ollenkaan taitanut, käännöksen avulla ulkoa, Bergbomin
ja hänen sisarensa Emilien tuttavapiiristä saatiin tarpeellisia
lisävoimia, ja 10 p. toukok. 1869 esitettiin todellakin Kiven »Lea», rva
Raa nimiosassa, Helsingin ruotsalaisessa eli Uudessa teatterissa,
joka näytäntöä varten vaivoin oli saatu vuokratuksi1. Teatteri oli
täpötäysi, esitys sujui yli odotusten, ihastus ja innostus oli rajaton.
Tästä kauniista hetkestä, jonka rva Raa ihmeen tavoin oli
mahdol-listuttanut2, voidaan lukea Suomalaisen teatterin synty, vaikka
menikin vielä kolmisen vuotta, ennenkuin asia lopullisesti toteutui.
Samana syksynä perustettiin Helsingissä etupäässä suomenkielisiä
taideharrastuksia varten ennen mainittu uusi suuri »Suomalainen
Seura», ja tämän innokkaan seuran »draamallisen osaston» toimesta
annettiin sitten v. 1870 Helsingissä (Arkadia-teatterissa) Kaarlo
Bergbomin taitavalla johdolla ja suomea opiskelleen rva Raan sekä
eräiden laulutaiteilijain ja asianharrastajain avulla joukko
suomenkielisiä puhe- ja oopperanäytäntöjä (»Paola Moroni», »Lea»,
laulunäytelmä »Preciosa», ooppera »Trubaduuri» y. m.), pistäydyttiinpä
Turussa (rva Raa) ja Viipurissakin8. Nämä onnistuneet kokeet
herättivät pahaa verta ruotsalaisella »viikinkien» taholla. Ei
tyydytty rettelöimään ainoastaan teatterin vuokraamisesta, vaan
ulotettiin kiukku itse periaatteihin, jopa henkilökohtaisuuksiin saakka.
Suomen pääkaupunkiin ei tahdottu enemmän suomalaista
näyttämöä kuin suomalaista oppikouluakaan. Se oli säilytettävä
yksistään ruotsalaisten hallussa. Valtiopäivillä 1872
talonpoikaissää-dyssä tehty »pyyntöesitys», että valtion verrattain suuri Helsingin
1 Viikkoa aikaisemmin oli valmistavana seuranävtäntönä jo esitetty
kuvaelma »Pilven veikosta», Topeliuksen »Saaristossa» ja toinen näytös
oopperasta »Martha». »Saaristossa>>-näytelmän sijaan oli nyt pantu »Lea».
2 Sittemmin rva Raa oppi suomenkielen ja silloin tällöin vieraili
nuoressa Suomalaisessa teatterissa, johon hän edelleen, vaikkapa asuikin
Norjassa ja Ruotsissa, oli hyvin kiintynyt.
8 Samaan aikaan näkyy Bergbom suunnitelleen kotimaistakin
suomenkielistä oopperaa, aiheena kansanruno »Elinan surma». Yritys lienee jäänyt
kesken libretton sepittäjän puutteessa. — Ks. E. Aspelin-H aapkylä, Suomal.
Teatterin Historia I, s. 154 ja seur.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
