Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
124
loitsijaan, huonosti suomea mongertavaan Flaschendorfiin.
Näy-telmän koristeellinen, tunnelmallinen, Schillerin »Orleansin
Neitsyen» mukainen loppukohtaus kai on näyttämöllä paraiten
katsojiin tehonnut. — Enimmän luonnottomuuksia henkilöihin ja
tapauksiin nähden sisältää toki »Raatimiehen tytär», jonka juoni,
taustanaan tanskalaisten julma ryöstöretki Turkuun v. 1509,
romanttiselta asettelultaan suuresti muistuttaa edellistä. Turkulaisen
raatimiehen tytär Ebba Suurpää on hyvin Annan tapainen
vaihemieli-nen nainen, joka hylkää serkkunsa, upseeri Sven Suurpään
rakkauden ja suostuu lopuksi entisen lemmittynsä, tanskalaisen ritarin
Rolf Juten vaimoksi, vaikkapa Jute tällä kertaa esiintyy
vihollisena ja Turun ryöstäjänä.
Jo Jahnssonin esikoisnovellissa »Herra Niilo» ilmenivät
edukseen hänen vaivattomat kertoilijalahjansa. Korkeimmilleen ne
kohoavat kertomuksessa »Hatanpään Heikki ja hänen morsiamensa»,
joka »Lallin» ohella muodostaa Jahnssonin tuotannon
huippukohdan. Sen aihekin lähtee samalta kansallisen ja uskonnollisen
vastakohtaisuuden pohjalta, pakanallisten hämäläisten taisteluista
jäntevää Tuomas piispaa vastaan. Aatteen tähän kertomukseen
Jahnsson sanoo saaneensa itse J. V. Snellmanilta, jonka
nuoruuden-unel-nmna oli ollut pukea näytelmäksi hämäläisten taistelu Birger Jarlia
vastaan. Jahnsson on siirtänyt kuvauksensa muutamia vuosia
taaksepäin, piispa Tuomaan aikoihin. Kertomuksen pääjuonena
kohoat taistelujen taustalta hämäläisten urhean päällikön
Hatanpään Heikin ja hänen lujamielisen lemmittynsä Liuksialan kauniin
Lyylin surullinen lemmentarina. Lyylin rukkaskosija, ylpeä
Hiera-niemen Paavo, opastaa kostonhaluisena piispa Tuomaan joukot
äkkiä hämäläisten kimppuun; heidät voitetaan Nokialla, Lyyli
vangitaan Liuksialassa ja mestataan Turussa, kosk’ei käänny
kristinuskoon; ja Heikki, joka turhaan on koettanut Lyyliä pelastaa, saa
surmansa Turussa aikoessaan kostaa Tuomaalle Lyylin kuoleman.
Ohella annetaan lukijalle vilkkaita kuvauksia hämäläisten
kilpa-kisoista, loitsijoista, uhrijuhlista y. m. oloista, Räntämäen kirkon
komeista vihkiäisistä ihmeineen, ritareista, munkeista j. n. e. Tosin
nämä kuvaukset sisältänevät paljoa enemmän kimaltelevaa
komeutta kuin mitä Tuomaan aikana Hämeessä ja Turussa oli
nähtävänä. Turun 2000-henkinen väkilukukin 011 epäilemättä suuresti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
