Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
129
tär» ja suomennos Heibergin komediasta »Katsokaa peiliin!»).
Sittem-min hän vv. 1869—75 painatti »uuteloitansa» Uuteen Suomettareen
ja Pietarin Sanomiin sekä myöhemmin Jyväskylässä toimittamiinsa
kuvalehtiin. Suomettaressa julaistut teelmät olivat saavuttaneet
kansan kesken aivan erikoisen suosion, jonka ilmauksena Oulun
seudun talonpojat hänelle syksyllä 1869, hänen ollessaan
lehtorin-sijaisena Oulussa, lahjoittivat kultaisen kantasormuksen, mihin oli
piirretty: »Muisto Suomettaren kaunokirjoittahan ystäviltä 18V69.»
Luultavasti laatuaan ainokainen tunnustus!
Sanomalehtiin siroteltuja kertoelmiaan Gummerus julkaisi
kirjamuodossakin. Paitsi Veljekset ja Ylhäiset ja Alhaiset ilmestyivät
täten Rahvaan tytär, miljoonain hallitsia (1868), Alkuperäisiä
suomalaisia uuteloita I—III (1865 ja 1873), yhteensä 6 »uuteloa» (Sovitus
haudalla, Palkinto, Merimiehen morsian, Sadan leukaluut, Kaksi
jouluaattoa ja Takaus) ja »jutelma 2 osassa» Peritäänkö vihakin
(1875). Hänen kuolemansa jälkeen koottin hänen jyväskyläläisiin
lehtiinsä kirjoittamat, kansan siveellistä opetusta tarkoittavat
ker-toelmat kahteen sarjaan nimillä Vanhan pastorin muistelmia (1898)
ja Haudankaivajan kertomuksia (1899). Molemmissa esiintyy
Gummerus itse — toisessa pastorina, toisessa haudankaivajana —
Pietari Päivärinnan tapaan kertojana ja havaintojen tekijänä. Samoin
toimitettiin »uuteloista» uusi painos (1900—01).
Vielä suuremman merkityksen kuin kaunokirjailijana
saavutti Gummerus kansantajuisena valistuskirjailijana. V. 1873 hän
perusti Kyläkirjasto nimisen julkaisun, jota aluksi ilmestyi 12 mutta
v:sta 1882 lähtien vain 4 vihkoa vuodessa. Se oli »lukemisia
Suomen kansalaisille erinäisissä aineissa». V. 1878 hän Kyläkirjastoon
liitti saman suunnitelman mukaisen kuukauslehden, Kyläkirjaston
Kuvalehden, jonka tilaajamäärä vähitellen kohosi pariinkymmeneen
tuhanteen. Ollen onnistunut lastenkirjailija hän siihen v. 1881 liitti
Lasten Kuvalehden. V. 1888 hän alotti etupäässä kotimaisia aineita
käsittelevän Kyläkirjaston Kuvalehden B-sarjan, jonka sittemmin
(1896) möi toht. Väinö Wallinille (Voionmaalle) Helsinkiin. Kaikki
nämä julkaisut ovat edelleenkin pystyssä ja suosiossa ja ovat
kansan keskuuteen kylväneet runsaasti hyvää valistusta. Tämän ohella
Gummerus harjoitti Jyväskylässä melkoista kustannusliikettä, joka
sekin on jatkunut hänen kuoltuaan. Hän kustansi kansalle arvok-
Uudempi suomalainen kirjallisuus. — 9
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
