Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
133
vinta, 011 varsinkin hänen aikaisemmissa tuotteissaan
kieliopillisesti hyvin virheellistä, täynnä kankeuksia ja ruotsalaisuuksia.
Siksipä Gummeruskin veti ylleen »oikeakielisen» Ahlqvistin ankarat
vihat. Myöhemmin hänen kielensä melkoisesti parani, joskin tyylinsä
samalla jäykkeni.
p
Gummeruksen kera kilpaili kertoilijana »suuren yleisön»
suosiosta hänen aikalaisensa, kolmas novellin tienraivaaja, ensimäinen
suomenkielinen naiskirjailija
Theodolinda Hahnsson.
Hänenkin runsas tuotantonsa, joka yhäti on »kansankirjastojen»
halutuinta lukemista, on nähtävästi enemmän tarkoittanut yleisönsä
kaunokirjallisen lukuhalun virittämistä ja nuorten lukijainsa
hyveellisyyteen kasvattamista kuin omaperäistä aineeseen syventymistä
ja taiteellista valmiutta. Naisellinen lämminsydämisyys ja
ihanteellisuus ovat etusijassa olleet hänen kynäänsä johtamassa
Topeliuksen viehkeän nuorisokirjailun malliin. Ehkäpä myös norjalaisen
Björnsonin ihanteelliset, nuorisoa kuvailevat kansannovellit, joita
jo 1860-luvulla alettiin kääntää suomeksi (Iloinen poika 1862,
Kala-tyttö 1869) ovat osaltaan väikkyneet kirjailijattaren mielessä hänen
sepittäessään hohteisia nuorisokuvauksiaan, joihin Björnsonin
tapaan on sovitettu kepeitä laulelmia lomaan.
Sofia Theodolinda Hahnsson, omaa sukua Limön, syntyi 1 p.
helmik. 1838 kappalaisen tyttärenä Kiikan kappelissa, josta perhe
v. 1848 muutti Pälkäneelle. Saamatta varsinaista kouluopetusta
hän hankki tiedollisen sivistyksensä kotona itseopinnan avulla.
Meni 1864 naimisiin myöhemmin suomenkielen murretutkijana ja
suuren Ruotsalais-suomalaisen sanakirjan (v:sta 1884) alottajana
tunnetun maisteri Juhana Adrian Hahnssonin kanssa (synt.
Raumalla 1834, kuoli 1888), asuen ensin Kokkolassa, sitten (v:sta 1871)
Hämeenlinnassa. V. 1896 rouva Hahnsson meni uusiin naimisiin
senaattori Yrjö-Koskisen kanssa, josta jäi leskeksi 1903.
Kansallinen herätys tempasi lämminsydämisen naisen mukaansa
ja saattoi hänet kepeällä ja sujuvalla kynällään palvelemaan yhteistä
suurta tarkoitusperää. Hänen ensimäinen julkaisunsa — nimimer-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
