Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
135
tön juoruakka y. m. s. Tässä maailmassa kirjailijatar liikkuu
kepeästi kuin kotonaan, siirrellen henkilöitänsä tarpeen mukaan kuin
shakkikuvioita. Hänen hyvehenkilönsä ovat kaikki lajissaan niin
ihastuttavan samanlaisia, että he eroavat toisistaan vain nimeltä.
Samoin pahatkin vain toistavat itseään. Tarkkapiirteistä
yksilöllistä henkilökuvausta ja tapausten johdonmukaista perustelua
kirjailijatar ei juuri yritäkään; hänellä on henkilöilleen varmat,
sovinnaiset kaavat, ja romanttiset sattumat saavat johtaa tapausten
kulkua. Keskellä realismin ja naturalismin kiihkeintä aikaa hänen
myöhemmät teoksensa pysyvät yhtä ihanneuskoisina kuin
aikaisemmatkin. Hän luottaa lujasti ihmisluonnon parempiin
ominaisuuksiin, joita hän näkee niin ylhäisissä kuin alhaisissa, ja juuri
niiden avulla hän koettaa lähentää molempia piirejä toisiinsa.
Varsinkin tahtoo hän painostaa kaikkea sitä jaloa, kaunista ja
rakastettavaa, mikä tavataan juuri tuon halveksitun suomalaisrahvaan
keskuudessa, ja on pyhästi vihastunut sen puolesta, milloin
pöyh-kärit sitä, sen kieltä ja ominaisuuksia halveksivat. Hänen
päähenkilönsä ovat tavallisesti nuoria naisia, ja hänen naisihanteensa on
kodin hyvä hengetär, miehen onni ja lasten hellä äiti. Äidinrakkaus
olkoon naisen korkein onni ja muiden onnelliseksi tekeminen hänen
iloisin velvollisuutensa. Kotoisesta perherakkaudesta kehittyy
_ »
laajennettuna rakkaus Suomeen, sen kansaan ja kieleen.
Tavallisimmin hän kertoo kuinka hyvä ja hempeä torpantyttö lopulta
pääsee onnellisiin naimisiin rakastettunsa kera, vaikkapa vanhempien
puolelta ensin on tehty esteitä (Kuuselan kukka, Mäkelän Liisu,
Torpan tyttö), tai kuinka lahjakas orpotyttö armeliaiden ihmisten
kasvattina saa käydä koulua ja kohoo lopulta helposti
aateliskartanon emännäksi tai paroonin puolisoksi (Haapakallio, Huutolaiset,
Muistoja Naantalista), tai kuinka köyhät hyvät pojat samoin
rikkaiden kasvatteina tulevat ylioppilaiksi ja papeiksi (Kaksoisveljekset,
Marjapojat) j. n. e. Ihmisrakkaus, jumalanpelko, anteeksianto,
onni, rauha ja sopusointu ovat ne siveelliset voimat, jotka näitä
hempeitä idyllikuvauksia etusijassa ohjaavat. Joskus hänen
ten-denssinsä kääntyy suorastaan erityisiä epäkohtia vastaan.
»Savon-Jääkärissä» muserretaan aatelinen sääty-ylpeys, »Viinantehtailia»
kolkuttelee ankarasti viinapatruunain sydämiä, »Haapakallio» ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
