Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
136 || m i r<i
varsinkin »Huutolaiset» sisältää moittivaa tendenssiä huutolaisjär-
jestelmää vastaan.
Kirjalliselta arvoltaan lienevät juuri »Haapakallio» ja siitä
ikäänkuin lavennettu »Huutolaiset» sekä »Martta» huomattavimmat.
Ensimäisessä köyhän lesken hyväpäinen tytär Niini kohoaa
huuto-laistytöstä verrattain vaivattomasti rikkaan kartanonperijän
morsiameksi, ja pari kolme muutakin paria saatetaan tai luvataan samoin
pienten kommellusten perästä onnelliseen avioliittoon.
»Huutolaisissa», joka on rva Hahnssonin pääteos, samoin huutolaistyttö Iiri
omien hyveidensä ja hyveellisten ihmisten avulla kohoaa suuren
aateliskartanon ylevämielisen perijän puolisoksi; Martti-veljestä tulee
kunnollinen ja hyvinvoiva torppari, ja kolmas sisarus Hely päättää
päivänsä siveellistä hairahdustaan katuvana Magdaleenana. Niinin
ja Iirin kuvat ovat ylen ihanteellisin piirtein tehtyjä, heidän
vaiheensa tuntuvat liian romanttisilta, epätodellisilta. Paljoa
yksilöllisempi ja todenmukaisempi 011 Hely. Yleensä tekijätär onnistuu
paremmin kuvatessaan alhaisia henkilöitä. Niissä on edes jonkun
verran eroa henkilön ja henkilön välillä. »Martta» kuvailee erään
rehellisen, paljossa ja vähässä uskollisen torpantytön kokemuksia
hienojen neitien palvelijana, juopon miehen vaimona ja
parannuksen tehneen miehen leskenä. Uskollisena ja tyytyväisenä hän kestää
niin surun kuin ilonkin päivät. Henkilökuvat tuntuvat tässä
novellissa entistä selvemmiltä juurikuin merkkinä siitä, että tekijätär
tällöin on ottanut enemmän huomioon ajan kasvaneita kirjallisia
vaatimuksia. — Kertomustensa tapahtumat rva Hahnsson sijoittaa
tavallisesti Hämeeseen ja Länsi-Suomeen; niiden aikana on
useimmiten viime vuosisadan puoliväli, kirjailijattaren oma aika.
Sujuvan kielensä, jossa verrattain harvoin tavataan (etupäässä
lauseopillisia) virheellisyyksiä, vilkkaiden nuorisokuvaustensa ja
hempeän, ihanteellisen henkensä vuoksi rva Hahnssonin
idyllimäi-set kertoelmat vielä kauan pysynevät hentomielisen nuorison
mieli-lukemisena, vaikkapa niiltä puuttuukin korkeampi kirjallinen arvo.
Juhana Viktor Calamnius
kuuluu myös niihin kansallishengen herättämiin nuoriin, jotka
yhteistä suurta asiaa edistääkseen vaihtoivat perityn sivistyskielensä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
