Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
150
laisnovelli »Ilvolan tyttäret», kepeä ja leikillinen. Samoin
hupaisa komedia »Kevään oikkuja» erehdyttävine ja onnettomille
rakkausrunoineen. h (o f <>" i >f# * jj > M ^H
Lujimmin on Soini käynyt asiaan käsiksi »Kaarlo Tiirassa» ja
näytelmässä »Valoa kansalle!». Edellinen on pirteä ja
todenmukainen, hienolla ivalla höystetty kuvaus pikkukaupungin
poroporvarillisista oloista, joissa ihanteellinen maisteri Tiira opettajana ja
sanomalehdentoimittajana saa kokea iloja ja suruja keskellä
pikkumaisuutta, itsekkyyttä, juoruja, puolueellisuutta y. m. s. Hän
ei toki antau miksikään »kauppaneuvoksen häräksi», vaan säilyttää
itsenäisyytensä ja saa rinnalleen samanmielisen »elämänsulostajan».
Jälkimäistä ei tekijä itsekkään näy varsinaisena draamana
pitäneen, eikä sen toiminnassa ja henkilöissä olekkaan oikeaa
draamallista tehoa. Viinan ja kansakoulun välinen taistelu menisi kai
aatteellisesti mukiin, mutta ihannesieluisen kanttori Riutan itsemurha
tuntuu liian löyhästi perustellulta, vaikkapa onkin tehokas keino
saamaan Hanna Sommarin näkemään erehdyksensä ja kääntymään
viinan puolelta koulun puolelle. Soinin taipumukset vetivät
enemmän hupaisien tilanteiden ja pikakuvien piirtelijäksi kuin vakavain
ristiriitain ja kiinteäin luonnekuvien käsittelijäksi.
Perin vähän kaunokirjallista tuotti myös nimimerkki Kah,
jonka varjossa piili pastori Kustaa Adolf Heman, nykyään
Jyväskylän kirkkoherra (synt. Vesilahdella 18 p. elok. 1855, torpparin
poika, vih. papiksi 1880, Ylöjärven kappalainen^ 1885,
Merikarvian kirkkoherra 1892, Jyväskylän pitäjän kirkkoherra 1905,
rovasti, valtiopäivämies, uskonnollinen kirjailija ja suomentaja).
Hänen kirjoittamiaan ovat Muistelmia Hämeestä (1883), joka
sisältää 2 kertoelmaa (Kaksi tolppaa ja Pohjalais-Maija), kertomus
Kysymysmerkkiä ynnä jutelma Kuinka Muikkulan Matin kirkolla
kävi (1885) sekä pieni kokoelma Kertomuksia (1888). Kaikki ne
kuvailevat todenmukaisesti hämäläistä kansanelämää, ja näyttää
Pietari Päivärinta yhdessä Kiven kera seisoneen niiden kummina.
Omat^ lapsuusmuistot lienevät antaneet niihin aiheita.
Muutamissa, kuten esim. kertoelmassa »Mitäs teet, niin edestäsi löydät»,
hän antaa oikein kouraantuntuvan siveellisen opetuksen. Muuten
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
