Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
140
Piin hauskoja jutelmia, varsinkin. »Kirjavien kuvien» jatkoa. Jo
»Suntion kostossa» näyttäytyivät Piin hyvät avut, hilpeä huumori
ja vieno tunteellisuus, samalla kuin taustana kohosi ajan suurin
kansallinen sivistyssaavutus, Suomalaisen teatterin synty (kunnon
maalaissuntio näet kyhää pöyhkeästä rusthollarista ja itsestään
pilanäytelmää, antaakseen sen teatterille esitettäväksi). Samoin
»Sedän toivossa» (setä toivoo veljenpoikaansa naimisiin, tältä vie
toinen unelmoidun mielitietyn samoinkuin Amerikassa toinen oli
sedältä vienyt vaimon) hupainen ja surullinen aines sulivat somasti
yhteen. »Kirjavissa kuvissa» Piin avut esiintyivät parhaassa
valossaan. Itse aihe, sisämaisen tukkilaiselämän kuvaus, taustanaan
1870-luvun kiihkeä ja metsille tuhoisa tukkiliike, joka myös »Erkki»
novellissa on tapahtumien onnettomana alkuaiheena, oli aivan uusi,
ajallinen ja mielenkiintoinen; samoin esitystapa oli uutukaisen
pirteää, koskia alas kolisevien tukkien kera kilpaa pikakuvasta toiseen
hypähtelevää. Siinä oli yllinkyllin hupaisia jopa surullisiakin kuvia,
alkaen siitä hetkestä, jolloin rauhanhäiritsijät tulivat puhtaaseen
talviseen metsään tukkeja kaatamaan. »Useamman latva tutisi ja
vapisi ikäänkuin vilutautinen ihminen; hiljainen kitinä ja
tukahdutetun valituksen kaltainen ääni kuului metsästä, ja tuon
tuostakin kaatui joku kaarnainen honka raskaasti pörähtäen maahan.»
Kirjava sarja havainnollisia henkilökuvia vierii kilpaa tukkien kera
lukijan silmien ohitse. Siinä ovat ällistynyt mylläri, joutilas ja ovela
uittopäällikkö, pulaan joutunut reppuryssä, vallesmanni, erilaisia
tukkilaistyyppejä, rehevä »hotellimatami» Tora (Teodora) mamma,
Helsingissä herrastunut, ruotsia solkkaava nikkarinsälli Edvard
Snobbelin (Eetu Noppola), samoin herraskainen lauttauspäällikkö,
kiiltävät kalossit rasvanahkasaappaiden päällä (allekirjoittaa
ainoastaan: Aleksanter), ryypiskelevä laivankapteeni, matkustelevat
ylioppilaat y. m. luontevasti hahmoteltuja henkilökuvia.
»Pillipiiparin» maalainen sisällys lemmenselkkauksineen ja
mustalais-tyttöineen oli romantillinen ja tunteellinen. Sen sijaan »Rekiretki»,
jonka luvuissa hidas papinkokelas Sumu Laihanen (nimi Sumu
johtunut hänelle siitä että allakassa sattui hänen sunnuntaisen
syntymäpäivänsä kohdalla olemaan vain »sumu»!) panee toimeen
pikkukaupungin alempien porvarien kesken saadakseen retkellä kosia
Selma neitiä, on aika hupainen. Samantapainen on myös maa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
