Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
152
Kiljander oli vanhemmiltaan — isä oli myöhemmin
mainittava runoteosten kääntäjä Kaarle Martti Kiljander, äiti etevä
piano-taituri — perinyt kirjallisia ja soitannollisia taipumuksia. Hän
syntyi 15 p. elok. 1848 Lapinlahdella, missä isä silloin oli pappina,
kävi koulua Kuopiossa ja antautui 1871 postialalle, palvellen ensin
Kuopiossa ja Helsingissä, sitten^ v.sta 1878 Jyväskylässä, jossa v.
1888 kohosi postiekspeditööriksi. Täällä Keski-Suomen rauhaisassa
sydämessä Kiljanderin päivät sitten ovat kuluneet postivirkailijana
ja siinä sivussa komediain kirjoittajana. Ja täällä sekä
mahdollisesti jo Kuopiossa hän on epäilemättä yllin kyllin nähnyt ja kokenut
niitä pikkukaupunkilaisoloja, joita hän komedioissaan
humoristisesti kuvailee.
Jo Kuopion kymnaasissa ollessaan kuuluu Kiljander
kokeilleen komediain kirjoittajana, mutta vasta Jyväskylästä käsin rupesi
hänen kynästään lähtemään ensin ainoastaan (Suomal. teatterissa)
näyteltyjä ja vasta paljoa myöhemmin painettuja pieniä
huvinäytelmiä. Aikaisimmat kyhäelmänsä hän kertoo polttaneensa, kunnes
Minna Canth »pelasti» Mestarin nuuskarasian, käänsi sen
Kiljanderin alkujaan ruotsinkielisestä käsikirjoituksesta suomeksi ja
ke-hoitti lähettämään sen toht. Kaarlo Bergbomille teatteria varten.
Kiljander noudatti neuvoa, antoi Bergbomille »täyden vallan» tehdä
siihen korjauksia, ja 4 p. tammik. 1881 komedia esitettiin
Suomalaisessa teatterissa.1 Kohta jo toukokuussa seurasi perästä
Amalia ystävämme, jonka senkin Minna Canth suurimmaksi osaksi oli
suomentanut (molemmat painettiin vasta 1887). Seuraavat
näytelmänsä, joita tavan takaa aina viime aikoihin saakka on ilmestynyt,
Kiljander kirjoitti suorastaan suomeksi. Niitä ovat Hyvät
markkinat (näytelty 1882, painamaton), Pukkisen pidot (1884, painettu
1887), Postikonttorissa (1887), Pahassa pulassa (1889), Vieraita
odottaessa (1892), Kumarrusmatka (1894), Sanny Kortmanin koulu (1902),
Kihlajaiskemut (1909) ja Sulhasen luona (1910). Enimmät ovat
pieniä 1-näytöksisiä; vain »Pukkisen pidot» sisältää kaksi,
»Kumarrusmatka» sekä »Sanny Kortmanin koulu» kolme ja »Kihlajaiskemut»
__i • •• _•• ë •• i ••
neljä näytöstä. IH|I
Kiljander liikkuu kuten sanottu tavallisimmin pikkukaupungin
1 Ks. E. Aspelin-Haapkylän Teatterihistoriaa III, siv. 73.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
