- Project Runeberg -  Uudempi suomalainen kirjallisuus / 1. Vanhempi eli perustava aika /
153

(1911-1912) Author: Oskar Albin Kallio
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

153

oloissa, sen porvariston ja virkamiehistön piirissä, josta hän
löytää viljalti koomillisia kohtauksia, luonteita ja hullunkurisuuksia.
Hän punoo sukkelan juonen, hahmottelee muutamin vedoin henkilöt
ja sepittää heidän suuhunsa pirteän, luistavan vuoropuhelun. Hänen
pilansa on viatonta, kepeää »vanhan hyvän ajan» pilaa, joka ei
pure-eikä polta eikä juuri koskaan muutu katkeraksi satiiriksi olevia oloja
ja tapoja vastaan, vaan räiskähtelee perin kodikkaasti ja
tutun-oma isesti henkilöjen ja kohtausten yli. Hän ei myllertele nurin
rakasta pikkukaupunki-yhteiskuntaansa eikä huuda sille katumusta
ja parannusta; pikemmin katselee hän sitä hupaisella, muhoilevalla
osanotolla, samalla kuitenkin huomaamatta antaen sille soveliaan
ja terveellisen opetuksen. Tietysti hän liioittelee, poikkeaa
todenmukaisuudesta ja paisuttelee koomillisia kohtauksia ja
luonne-piirteitä, mutta sehän kuuluu asiaan. Varsinaista tehtyä ilveilyä ja
repäiseviä »paukkuvaikutuksia» hän toki hienolla aistillaan yleensä
välttää; toiminta luistaa useimmiten sirosti ja tasaisesti, kaikkien
mutkien ja kommellusten lävitse, asianmukaiseen loppuun. Milloin
on meillä nähtävänä pieni, nuuskarasian aikaansaama kommellus
käsityöläismestarin perheessä, milloin saa perheen kovin kielevä ja
väliintunkijana harmillinen Amalia-ystävätär ansaitun ojennuksen,
konsa esitetään meille sarja hupaisia kohtauksia pikkukaupungin
postikonttorissa kirjeiden kysyjäin, tuojain ja antajain kesken,
konsa saamme hilpeällä säälillä seurata kamreeri-paran tuskia
yöllisen »viftin» jälkeen, kun hän on lupautunut tovereilleen laittamaan
juhlapäivälliset ja koettaa kotonaan, vaimoväkeään peläten,
selviytyä tästä »pahasta pulasta». Naisella ja lemmenseikoilla on
tietysti tärkeä sijansa Kiljanderin useimmissa komedioissa; niiden
avulla toiminta tavallisesti vieriikin liukkaasti eteenpäin.

Hieman vakavampi pohjasävel soi »Pukkisen pidoissa», missä
annetaan terveellinen ojennus pikkukaupunkilaisen
nousukas-»teh-tailijan» (»vapriköörin») tai oikeammin hänen ylpistyneen vaimonsa
yli varojensa elämistä ja herrasmahtailua vastaan, samalla kuin
muutkin pikkukaupungin pomot ja pomottaret asetetaan vähemmän
kadehdittavaan valaistukseen. Samantapainen aihe on
»Kihlajais-kemuissa» siirretty helsinkiläiseen virkamiesperheeseen, jonka
heikkoluontoisen pään perheen naisten turhamaisuus ja tuhlailu vie
aineellisesti ja siveellisesti rappiolle. Tässä näytelmässä on Kiljander

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 18:42:46 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/uudempi/1/0157.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free