Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
p - 155
komediainsa aihepiirejä eikä suinkaan estä meitä suomasta
Kiljan-derille hyvin ansaittua arvosijaa suomenkielisen huvi- ja
seuranäytelmän tienraivaajain joukossa.
Edellä esitetyt kirjailijat olivat kaikki joko syntyperältään ja
opiltaan tai ainakin opiltaan ja yhteiskunnalliselta asemaltaan
kuuluneet n. s. »sivistyneeseen säätyluokkaan» eikä rahvaan joukkoon.
He edustavatkin osaltaan Snellmanin vaikuttamaa sivistyneistömme
keskuudessa ilmennyttä kansallista ja kirjallista herätystä. Mutta
tämä herätys oli sanomalehtien ja kirjojen avulla vähitellen
ennättänyt tunkeutua sinne tänne varsinaisten »syvien rivienkin»
keskuuteen, kuten juuri Yrjö Koskinen ja hänen aatetoverinsa olivat
tarkoittaneet. Että niin todella oli laita, se huomattiin pian vksin
suomenkielisen kaunokirjallisuudenkin alalla. Rahvaan
keskuudessa ilmeni äkkiä sankka joukko n. s. »kansankirjailijoita», jotka
hekin tahtoivat osaltaan olla mukana luomassa suomenkielistä
kirjallisuutta. He ovat juurikuin kolmas aste siinä suomalaisen
»talonpoikaiskulttuurin» henkisessä luomistyössä, jonka ensi ilmiönä
olivat olleet Kalevalan ja Kantelettaren tuntemattomat kantalaulajat
ja toisena asteena tunnetut »talonpoikaisrunoilijat»: Korhonen,
Kymäläinen, Makkonen, Puhakka y. m. Tällainen ilmiö —
varsinaisten rahvaanmiesten kirjailijatoimi — on muualla maailmassa
perin harvinainen ja poikkeuksellinen eikä missään ole saavuttanut
sellaista yleismerkitystä kuin meillä. Mutta meillä he ovatkin
kohdaltaan vain ilmaus suomenkansan perinnäisestä henkisestä
voimasta ja valistustarpeesta, joka eri aikoina on olosuhteitten
mukaisia eri teitä pyrkinyt ilmoille. Heidän käsissään suomalainen
»kansankuvaus» tulee täysin kansanomaiseksi ja saa yhä useampia
pai-kallisvivahduksia sen mukaan millä paikkakunnalla mikin
kansan-kirjailija asuu. Vanhin ja tyypillisin kansankirjailija on
pohjalainen lukkarivanhus –-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
