Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
156
Pietari Päivärinta,
jonka oma itse yhdessä hänen lukuisten teostensa kera on mitä
kuvaavin todistus kansallisen herätyksen ja valistuksen vaikutuksesta
suomenkielisen rahvaan keskuudessa. Hän on ikäänkuin tuon
valistuneen rahvaan parahiston kirjallinen edustaja ja ennen muita
vastaa hyvin sitä mielikuvaa, joka yleisön tietoisuudessa on
»kan-sankirjailijasta» vakiintunut. Kouluakäymätön, itseoppinut
kansanmies, rahvaan keskellä ikänsä elänyt, korkeammista kirjallisista
taidekeinoista ja teorioista riippumaton — sellaisena hän
välittömästi kansanmiehen kannalta kuvaa ympärillään esiintyvää
rahvaan elämää. Milloin hän irtautuu tästä välittömästä
näkemyksestään ottamalla aiheensa joko historiallisesta menneisyydestä tai
muiden säätyluokkien elämästä, hän myöhempien virkaveljiensä
Lavoin joutuu hyllyvälle pohjalle; pelkkä mielikuvituksellinen
näkemys ei heillä enemmän kuin heitä monessa suhteessa lähellä
seisovalla Aleksis Kivellä riitä. Muuten Päivärinta sekä henkilönä että
kirjailijana jatkaa juuri Aleksis Kiven kansankuvausta siitä mihin
Kivi lopetti eli suomalaisuuden herätyksestä 1840-luvulla ja johtaa
sen 1880-luvulle, myöhempien realistien ja naturalistien aikaan
saakka. Mutta hän ei suinkaan tahdo olla pelkkä ulkokohtainen
kansankuvaaja Kiven tapaan, vaan samalla ainakin yhtäpaljon
jollei enemmänkin vankka kansanopettaja ja valistaja. Pohjalaisen
tarmokas, ulospäin suuntautuva luonne esiintyy kirjailijankin
kynää ohjaamassa. Hänessä valistunut kansanmies puhuu neuvoen
ja opastaen vähemmän valistuneelle ympäristölleen. Siinä suhteessa
Päivärinta kohdaltaan astuu jo Jaakko Juteinista saakka juontuvia
Topeliuksen, Hannikaisen, Suonion, Gummeruksen ja Hahnssonin
jälkiä. Mutta samalla hän jo ohimennen rastii uria Minna Canthin
y. m. myöhempien kirjailijain purevalle yhteiskunnalliselle
arvostelulle. Siten Päivärinnassa vanhat ladut juurikuin yhtyvät ja
uudet urat alkavat. Hän on jykevänä siltana vanhasta uuteen,
seisten itse kuitenkin vielä vanhan suunnan lujalla perustalla.
Päivärinnan oma elämäkerta1 on juurikuin sivistyshistorialli-
1 Päivärinnan elämää ja kirjailijatointa on V. Tarkiainen
seikkaperäisesti kuvannut albumissa Liitto II 1903 sekä kirjasessaan »Kansankirjaili-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
