Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näytelmä- ja kertomuskirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
160
kertomukset Isäin pahat teot lasten päällä (1887) ja Oukkari (1889)
sekä 3 vihkoa Jälkipoimintoja (1889). Näytti nyt siltä kuin
lukkari-vanhus jo olisi laskenut kynän ahkerasta kädestään. Mitä vielä!
V. 1892 sattunut kato kai saa hänet piirtelemään vihkosen (12
kuvausta) Pikakuvia 1867 katovuodesta ja sen seurauksista (1893), ja
7 vuoden vaikenemisen jälkeen seuraa sarja Syyslehtiä (1900). Ja
kun oma vapiseva käsi ei enää kykene kynää sujuttelemaan, saavat
muut kirjoittaa vanhuksen sanelun mukaan. Kertomussarjat Pikku
Mari (1903) ja Pikku kuvia elämästä (1904) ovat muun muassa
tällaisia kirjailijan pitkän elämänillan puhdetöitä.
Useimmista Päivärinnan teoksista on ilmestynyt toinen painos
ja ylipainoksia. Vv. 1895—96 julaistiin hänen »Valitut teoksensa»
3 osassa, sisältäen kaikki »Elämän havainnot», »Elämäni» ja
»Tintta-Jaakon». Päivärinnan kertomuksia (»Elämän havainnoita») on
käännetty ruotsiksi ja saksaksi, muutamia muillekin kielille. Juhani
Ahon ohella Päivärinta lieneekin paraiten tunnettu suomenkielinen
kirjailija Suomen rajojen ulkopuolella.1
Kun Päivärinta vasta 50-vuotiaana päätyi kirjailijaksi, oli
hänellä tietysti silloin takanaan jo pitkä elämänkokemus ja täysin
vakaantunut maailmankatsomus. Ja niiden pohjalle hän sitten
rakentaakin pitkän teossarjansa, jossa ei sentähden olekkaan
mitään erityistä kehitystä havaittavissa; sen ajassa viimeiset
kertoelmat voisivat yhtä hyvin olla ensimäisiä niin aiheiltaan kuin
aatepohjaltaan. Hänen elämänkokemuksensa ja
maailmankatsomuksensa on yleensä sama kuin jokaisen muun »vanhaan polveen»
kuuluvan valistuneen kansanmiehen, joka on elänyt ihanteellisen
kansallisen herätyksen ilmakehässä ja siitä omaksunut kansalle
parhaiten soveltuvat aatteet. Lisäksi tulee vain pohjalainen
paikallis-väritys. Tällaisen kansanmiehen sydämellä ja silmillä Päivärinta
tuntee ja arvioi elämän eri ilmiöitä, lähinnä tietysti omaa itseään
ja ympärillään elävää maalaiskansaa. Enimmiten hän suorastaan
1 Paitsi kaunokirjallisia tuotteita on Päivärinta kansan hyödyksi ja
neuvoksi toimittanut pari käytännöllistäkin, hänen omiin kokemuksiinsa
perustuvaa kirjasta: Neuvoja keuhko poltteen tuntemiseen ja parantamiseen
(1885) ja Käytännöllisiä neuvoja soitten ja rämeitten viljelemiseen (1886).
Lisäksi on hän nimellä Parannuksen harjoitus eli neuvoja heränneille julkaissut
herännäisyysjohtajain kirjeitä (useita painoksia, ensim. 1866).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
