Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laulurunous
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
181
vastaan voimakas suomenmielisyys. Sellainen on varsinkin ponteva
runo Gezelius, jossa Taneli Jusleniuksen suomalaiseksi herätys on
lämpimästi kuvattu. Samoin Suomen herääminen, joka
Goden-hjelmista ei suinkaan vielä ollut niin selvä ja tapahtunut asia kuin
Cajanderista, sillä vieläkin — tosin voittavan kevään uhkaamana:
Vieras kieli, vieras mieli kansan ohjaajana on,
Päivän koite peitettynä viel’ on yöhön kolkkohon.
Kansantarinaan perustuu synkeä ritariballaadi Kaupin linna,
Jumalaa herjaavan ritarin tuho; synkkä on sävyltään myös
keski-aikais-aiheinen ballaadi Syksyinen tarina, molemmat nähtävästi
saksalaisen romantiikan suomalaisia kajastuksia. Muita
ballaadin-tapaisia ovat Veljekset ja Kuusen alla. Muistojen maailmoihin
vievät Taivaankaari ja Elämän ehtoona. Kaikkien Godenhjelmin
runojen läpi käy vakava, aatteellinen henki. Hän on vankka optimisti
hänkin ja luottaa (runo Aikojen viertyä) siihen että pimeidenkin
aikojen jälkeen:
–kerran veljeys, vapaus,
Kaikk’ kansat yhtehen liittää.
Paavo Cajanderin ohella ovat hämäläisten »albumirunoilijoista»
huomattavia varsinkin Schrowe ja Uotila, joiden runous muutenkin
on jonkun verran sukua Cajanderin runoudelle.
Uno von Schrowe (synt. nimismiehen poikana Hartolassa 28 p.
tammik. 1853, ylioppilas 1872, opettajakandidaatti 1881; toiminut
opettajana, kuollut Görbersdorfin rintatautisten parantolassa
Schle-siassa 1 p. lokak. 1886) oli Jyväskylän suomalaisen alkeisopiston
kansallistuntoisessa ilmakehässä kasvanut ihanteellinen ja
runoudelle herkkä sielu, jonka toivehikkaan elämän ankara tuoni kesken
kevään säälimättä katkaisi. Hänen runoistaan on suurin osa
painettu hämäläisten albumissa »Kaikuja Hämeestä», varsinkin sen
toisessa ja vielä enemmän kolmannessa vihossa (vv. 1874 ja 1878).
Saman albumin neljännessä vihossa (1886) on jälkisatona m. m.
Schrowen nuoruudenteos, 3-lauluinen romanttinen runokertoelma
Anund, jossa sujuvin säkein, nähtävästi Runebergin (»Kuningas
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
