Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laulurunous
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
182
Fjalar») ja Tegnérin (»Fritjofin satu») malliin, kuvataan
viikinki-päällikkö Anundin romanttista ja tuhoisaa lemmentarinaa Kainuun
maassa. Se on — jos Costianderin ja Dahlbergin edellä mainitut
yritykset luetaan pois — ensimäinen suurempi uudemman taide-epiikan
koe suomenkielellä ja on 20-vuotiaan työksi monessa suhteessa ansiokas
yritys, joskin sen runollisessa tehossa tai oikeammin tehottomuudessa
kyllä vielä hyvin tuntuu »pihtien pitämät». — Useita Schrowen
runoja on painettu myös Kirjall. Kuukauslehdessä ja varsinkin
Suomen Kuvalehdessä, jonka aputoimittajiin hän kuului; pari
kappaletta K. V. Seuran kalenterissakin (1881). Koottuina — ja sen ne
kaikessa koruttomuudessaan kylläkin ansaitsisivat — karttuisi niistä
melkoinen vihko. Schrowen toimittama on myös päivittäisillä
runo-värsyillä varustettu Syntymäpäiväkirja (1885), joka aikoinaan oli
hyvin muodissa.
Schrowe näyttää lukeneen paljon ruotsalaista ja saksalaista
runoutta, ja kaikuja niistä, varsinkin Runebergista, tavataan
melkoisesti hänen kuten monen muunkin tämän ajan runoniekan lauluissa.
Vaikkapa suurempi alkuperäisyys häneltä puuttuukin, viehättää hänen
runoissaan toki vilkas mielikuvitus, harras ja vilpitön tunne ja sujuva,
virheetön runokieli, joka hyvin helposti taipuu vaikeihinkin
runomittoihin ja loppusoinnutuksiin. Pääasiassa näkyvät hänen lahjansa
viitanneen kertovaiseen ja idyllirunouteen; parhaat runonsa hän
onkin sepittänyt ballaadimaiseen muotoon. Niissä on tavallisesti
päätekijänä joku synkkä, surullinen ja liikuttava aihe: onneton
lempi ja sen seuraukset, köyhyys, kuolema j. n. e. Sellaisia ovat
Morsian, jota myöhemmin julkaistu Cajanderin ballaadi »Leena»
alkuosaltaan muistuttaa, Neito, Viimeinen yö, Mierolaisäijä, Pieni
mierolainen, Pesijä y. m. Myös luonnolle oli Schrowella avoin ja herkkä
silmä. Useissa runoissaan hän kauniisti kuvailee luontoa ja sen
ilmiöiden herättämiä mielialoja. Sellaisia ovat esim. soreat
Kevät-laulu ja Päivännousu (vrt. Runebergin »Kevätaamu»), Kesä-aamuna,
Aamun sarastaessa, Suven impi, Kuusi, Syksyllä y. m. Monesta
niistä tuoksahtaa todella virkeä ja raitis luonnontunne; samnlla
runoilija sovittaa tämän tunnelman laajempiinkin puitteihin,
ihmiseloon ja isänmaahan. Hämeen kesäisen luonnon ylistyslaulu on
runo Hämeenmaa, »Maamme» laulun ja »Savolaisen laulun» malliin
sepitetty kuten Erkon »Hämäläisten laulu» ja monet muut maa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
