- Project Runeberg -  Uudempi suomalainen kirjallisuus / 1. Vanhempi eli perustava aika /
190

(1911-1912) Author: Oskar Albin Kallio
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laulurunous

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

190

On solki Väinämöisen vyössä,
On Suomen linnoitus.

Oksasen »Suomen kieli, Suomen mieli», joista Oksanen itse näkyy
myöhemmin tulleen toisenlaisiin ajatuksiin, ovat Jänneksestä siis
yhä edelleen »suoja Suomenmaan».

Jännes juurikuin kehittää edelleen Oksasen isänmaallisen ja
yksilöllisen runouden toivorikasta, valoisaa puolta. Sen
epätoivoista, öistä puolta, jossa Oksasen »yks perkele, yks enkeli»
taistelevat ylivallasta, jatkaa yhä öisempään suuntaan, jonkinlaiseen
epätoivon Nirvaanaan saakka, keskellä kansallisen kevään
innostuneita laulajia suomenkansan kärsimysten ja oman yksilöllisen
tuskansa traagillinen laulaja

Kaarlo Kramsu.

Yksinäisessä jylhyydessään tämä suomalaisen runouden
Giacomo Leopardi (suuri ital. runoilija, † 1837), jos niin kaukaista
vertauskohtaa rohkenemme käyttää, 011 epäilemättä miehekkäin,
suorasukaisin ja rotutuntoisin ilmiö koko uudemmassa lyriikassamme,
karu ja ankara runoilijayksilö, jonka runot muodoltäankin ovat
kuin jäyhiä pronssivaloksia. Lyhyen lauluaikansa hän on sama
alusta loppuun saakka. Hän on kohtaloltaan Kiven lähintä sukua
ja päättää tämän lailla päivänsä mielipuolisuuden yössä. Kolkosta
kohtalostaan huolimatta Kiven runotar oli yleensä valoisa —
Kramsun on läpeensä kohtalonsa mukainen, öinen ja synkeä.

Kramsu oli merimiehen poika Oulusta, syntynyt 23 p. jouluk.
1855. Tuli ylioppilaaksi keväällä 1874 ja sai jo saman vuoden
syksyllä pohjalaiselta osakunnalta kehoituspalkkion (Goethen ja
Schillerin teokset) pienestä runovihosta.1 Varattomuus esti häntä
enemmistä yliopistollisista luvuista; kenties myös toverien kehuskeleva
kiitos, joka ehkä liiaksi veti häntä näiden iloiseen seuraan lasia kal-

1 Ks. Pontus Artin kirjoitusta Kramsusta Valvojassa 1900, siv.
412—423. U

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 18:42:46 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/uudempi/1/0194.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free