Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laulurunous
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
220
luonnontunne (esim. Salolta, Talvimatka). — Salonen oli samalla
ensimäisiä luonnontieteellisiä kirjailijoita suomenkielellä (paljon
käytetty Zoologian alkeet kouluja varten, 1881). Myös suomennostyötä
hän harjoitti. ^
Tunnetuin on Pietari Juhana Hannikainen, joka v:sta 1887
alkaen (v:sta 1893 vakinaisesti) on toiminut musiikin lehtorina
Jyväskylän seminaarissa (synt. Nurmeksessa 1854, maisteri 1882,
Y. L:n ensimäinen johtaja, ahkera musiikkikirjailija ja säveltäjä,
laulujen suomentaja ja lastenrunoilija). Hänen runojaan
(nimimerkillä Juhani H.) on painettu Koittareen, Suomen Kuvalehteen,
kalentereihin y. m. Niissä viehättää karjalaisesti mehevän
runokielen ynnä sointuisan ja laulukelpoisen runopuvun ohella harras
kansallinen mieli ja syvä, vieno ja lämmin tunne. Yleisesti tuttuja
ja laulettuja ovat ryhdikäs Terve> Suomeni maa! ja muhkea,
Karjalan vanhaa laulunmahtia ylistävä Karjalaisten laulu. Sieviä ovat
myös Kirkkovenheessä, Toivotuksia, Lauluun pyyntö, Suruisena,
Miel alani y. m. — Hannikaisen suomentama on m. m. A. Dumas’n
kuuluisa romaani »Kolme muskettisoturia» (1889).
Nuorimpana näiden vanhempien savokarjalaisten
albumirunoi-lijain joukossa mainittakoon vielä nimimerkki Väinö, jonka omistaja
on jo edellä mainittu tiedemies, professori Kaarle Krohn (synt.
Helsingissä 1863, ylimäär. suomalaisen ja vertailevan kansanrunouden
professori 1898, vakinainen 1908). Hänen runojaan tavataan
Koit-taressa, kalentereissa y. m. tilapääjulkaisuissa. Ne ovat muodoltaan
sujuvia, vienoja ja lämminhenkisiä, Julius Krohnin runojen sukua,
ja laulavat lemmestä, onnesta, isänmaanrakkaudesta j. n. e.
Tunnetuin on tehoisa kuvaus Unkarin vapaustaistelun ajalta Ferencz
Rènyi. Krohnin sepittämät ovat sanat Promotsionikantaaltiin 1890.
Pohjalaisista albumirunoilijoista mainittakoon O. A. F.
Mustonen (virall. Lönnhohm; synt. Paltamossa 1856, Kuopion
kansakoulujen tarkastaja vista 1895, luonnon-, kansa- ja
muinaistieteel-linen keräilijä ja kynäilijä). Hänen runojaan (nimimerkillä -hm)
tavataan »Joukahaisessa» y. m. albumeissa ja tilapääjulkaisuissa.
Monet niistä ovat pieniä leikillisiä »runonpäitä». — Pohjalaisiin
kuuluu myös Aukusti Valdemar Koskimies (v:een 1906 Forsman;
synt. Pihlajavedellä 1856, fil. toht. 1891, suomal. normaalilyseon
suomen- ja ruotsinkielen lehtori 1893, samain kielten yliopettaja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
