Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laulurunous
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
221
1909), jolta Lönnrot-Albumissa 1882 ja Joukahaisessa IX 1883 on
käännöksinä Sikermä Martialiksen kompia. Myöhemmin 011 hänen
omia runojaan ilmestynyt Valvojassa (kaunis sonettisarja
Ilta-hel-kähdelmiä 1898) y. m. tilapääjulkaisuissa ja sanomalehdissä.
Erit-täin huomattakoon hänen muhkeat Promotsionirunonsa vv. 1897
(kantaatti) ja 1900. Koskimiehen runot osottavat hänet
erinomaiseksi kielitaituriksi, joka itsevaltiaan tavoin hallitsee ja
muodostelee suomenkielen runsaita sanavaroja, jopa siinä määrin, että
runon välittömyys siitä joskus kärsii. — Tieteellisenä kirjailijana on
Koskimies käsitellyt suomalaisten vanhaa personallista nimistöä
(Pakanuudenaikainen nimistö, 1891), suomalaista
kirjallisuushistoriaa (Kristfrid Gananderin ja Taneli Europaeuksen elämäkerrat
y. m. pikkututkielmia) ja kansanrunoutta (lavea julkaisu Kokoelma
Suomen kansan sananlaskuja, 1906; sisältää lähes 15,000
sananlaskua).
Tänä vanhempana ajanjaksona esiintyvät myös ensimäiset
suomenkieliset lastenrunoilijat. Oli jo syntynyt pieni
suomenkieli-nen sivistyneistö, jonka lapsille kaivattiin alkuperäistä suomalaista
lukemista. Ulkomaista lastenkirjallisuutta kuten Andersenin ja
Grimmin satuja, Schmidin ja Hof f männin y. m. kertoelmia oli jo
1840-luvulta alkaen käännetty kosolta suomeksi, ja kotimaisesta oli
tietysti Topelius käännöksien kautta jo varhain tuttu. Useita
las-tenlehtiäkin (Lasten Suometar, Aamurusko, Lukemisia lapsille,
Lasten Ystävä, Lasten joululahja y. m.) oli yritetty toimittaa jo
1850-luvulta lähtien. Huomattavimmat niistä ovat jo edellä mainitut
Pääskynen, joka ilmestyi vv. 1871—80 (toimittajat O. af Heurlin
1871—72 ja Ida Godenhjelm 1873—80), ja sen jälkeen K. J.
Gummeruksen Lasten kuvalehti v:sta 1881 alkaen. Andersenin satujen
ahkerana suomentajana ja omien lastenkirjain (Pienokaiset,
Kotieläimet, Minun äitini, Pikku joululahja, Kylän lapset) sommittelijana
oli Julius Krohn 1860- ja 1870-luvuilla tehnyt perustavaa työtä
tälläkin alalla. Tässä työssä avustivat häntä vuoron perään hänen
ensimäinen vaimonsa Emma Krohn (o. s. Nyberg) ja toinen vaimonsa
Minna Krohn (o. s. Lindroos), joka v. 1883 julkaisi oman runo- ja
kertomuskokoelman Pääskysen liverryksiä lapsille. Se sisältää noin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
