Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muu kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
233
suomalaisuuden herättäjän A, I. Arvidssonin sisar. Saatuaan
alkuopetusta kotona ja käytyään koulua Hämeenlinnassa, Pietarissa ja
Helsingissä hän tuli ylioppilaaksi 1844 — siis samana vuonna,
jolloin Snellmanin »Saima» alotti merkillisen herätystyönsä. Tämä
herätys tempasi nuoren Meurmanin niin voimakkaasti mukaansa,
että hänestä koko elämänsä ajaksi tuli Yrjö Koskisen ohella
Snellmanin kenties hartain oppilas ja aseenkantaja. Harjoitettuaan
vuosikauden Mustialassa maanviljelysopintoja hän v. 1849 osti
kanssaperijöiltään Liuksialan ja rupesi maanviljelijäksi. Mutta
aikaa jäi yllin kyllin vapaaseen lukemiseen ja kynäilyyn, ja niinpä
alkoi tavan takaa näkyä sittemmin niin tunnetulla nimimerkillä
A. M. varustettuja kirjoituksia sen ajan sanomalehdissä, herättäen
nasevalla omaperäisyydellään ansaittua huomiota. Meurman osasi
kyllä jo lapsuudestaan tavallista puhesuomea, jopa oli 1848
julkaissut Suomettaressa erään suomenkielisen kirjoituksenkin, mutta
vasta v:sta 1863, jouduttuaan vähää ennen Yrjö Koskisen
lähem-pään tuttavuuteen, hän tämän vääjäämättömästä kehoituksesta
alkoi vakituisesti kirjoitella suomeksi ja harjautuikin pian
kielellisesti ja tyylillisesti yhdeksi vanhemman polven paraita suorasanaisia
kynätaitureja. Mainittuna vuonna hän oli osallisena Helsingin
Uutisten toimituksessa ja oli sitten Kirjallisen Kuukauslehden voimmepa
sanoa ahkerin avustaja (pääkirjoituksia), ollen vakinaisena
toimittajanakin vv. 1869—72. Myöhemmin (v:sta 1874 lähtien) hän oli
myös U. Suomettaren ahkerimpia ja vaikuttavimpia avustajia,
varsinkin Kuukauslehden lakkaamisen jälkeen, elämänsä loppuun
saakka. Ruotsiksi hän samaan aikaan kirjoitti suomenmielisiin
Morgonbladet ja Finland lehtiin, jopa toimittikin jälkimäistä vv.
1886—88. Viime vuosinaan hän kirjoitteli ahkerasti myös
kirkolliseen »Vartijaan». Valtiopäivillä hän istui talonpoikaissäädyssä
v:sta 1872 alkaen v:een 1899 saakka, ollen säätynsä huomatuin mies
ja tunnustettu johtaja, ensin koko säädyn suomenmielisten, sitten
sen vanhasuomalaisen ryhmän. Säädyn pankkivaltuusmiehenä
(vista 1882), monien komiteain jäsenenä y. m. luottamustoimissa
(m. m. Kansanvalistusseuran monivuotisena esimiehenä) häneltä
vielä riitti aikaa perin laajaan ja monipuoliseen kirjalliseen
toimintaan, johon hänen suuri lukeneisuutensa oli hyvänä apuna ja jota
hän hellittämättä jatkoi aivan kuolemaansa saakka, mikä tapahtui
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
