Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muu kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
232
kuoltuaan on julkaistu osa hänen Yliopistollisia puheitaan (1899).
— Perander (synt. Lestijärvellä 15. 11. 1838, filos. dosentti 1870,
tohtori 1879, koulumies, kasvatusopin professori 1884, kuollut
28. 12. 1885) oli ensimäisiä kaunotieteellisiä kynäilijöitä
suomenkielellä. Albumiin »Kaikuja Hämeestä» hän on tältä alalta
kirjoittanut tutkielmat Tragillisesta periaatteesta Kullervo-runoissa
(1872), missä hän todistelee sukukoston Kullervo-tarinan
päätekijäksi, Kalevalan Aino-runosta (1874) ja Sisar Kalevalassa (1886).
Myös kansantaloudellisia ja sosiaalipoliitillisia kirjoituksia sepitti
Perander suomeksi Kirjall. Kuukauslehteen ja Valvojaan ja oli
tunnettu etevänä suomenkielisenä kaunopuhujana. Väitöskirjansa
filosofian ja kasvatusopin alalta hän kirjoitti ruotsiksi.
Kirjall. Kuukauslehden myöhemmistä toimittajista ja
kaikkein ahkerimmista kirjoittajista on etusijassa muistettava perin
tuottelias ja monipuolinen kynän käyttäjä, tunnettu »Kangasalan
oraakkeli» Agathon M curman, joka Snellmanin jälkeen epäilemättä
oli Suomen huomattavin sanomalehtimies. Suomenmielisten koko
vanhemman polven uskonnolliset, valtiolliset, kansalliset,
yhteiskunnalliset ja taloudelliset ihanteet näyttivät juurikuin
keskittyneen Meurmanin jykevään, patriarkaaliseen olemukseen, joka
vankkumattomana seisoi aina aseissa ja valmiina kuten paras »ritari
peloton ja moitteeton» taittamaan peistänsä niiden puolesta.
Kynä-soturina, kunnallismiehenä, maanviljelijänä, komiteain jäsenenä,
valtiopäivämiehenä, kansantajuisena kirjailijana, puoluepatriarkkana
— kaikkialla ja kaikessa esiintyi Meurman alati yhtä pirteänä,
omaperäisenä, nuorekkaana ja terhakkana, olipa kysymys melkein mistä
asiasta tahansa. Varsinkin ruotsinmielisten ja sittemmin »nuoren
Suomen» kera hän kävi monta ankaraa sana- ja kynäsotaa, antaen
aimo iskuja ja saaden yhtä ankarasti takaisin, ilman että
»Kangasalan karhun» paksu turkki olisi siitä paljoakaan piitannut. Nämä
ominaisuudet kohottivat hänet Yrjö Koskisen rinnalla
suomenmielisten toiseksi näkyvimmäksi johtomieheksi ja varsinkin
myöhemmin n. s. vanhasuomalaisen puolueen puoluepatriarkaksi, joka
vilkkaasti viime hetkiinsä saakka seurasi julkista elämää.
Meurmankin oli peräisin ruotsinkielisestä kodista, ja tällä
kielellä hän aluksi kirjailijanakin esiintyi. Hän syntyi kapteenin
poikana Kangasalan Liuksialassa 9 p. lokak. 1826. Äiti oli tunnetun
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
