Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Johdannollinen yleiskatsaus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
13
kunnan kumoamisen. Sen läheiseksi sukulaiseksi muodostui pian
toistaiseksi verrattain pieni »maalaisliitto», maalaiskansan, varsinkin
talonpoikaissäädyn, etujen ajaja yläluokkia ja kaupunkilaisia
vastaan. Näin oli tuo alkuaan niin eheä ja ihanteellinen suomalaisuuden
liike hajautunut monien toisilleen vieraiden jopa vihamielistenkin
lippujen ja tunnustähtien alle. Mutta siinä epäilemättä kuvastuu
kehityksen terve ja luonnollinen meno.
Myös puhtaasti kirjallisella alalla 1880-luku ja sitä seuraavat
vuosikymmenet osottavat voimakasta ja monimurroksellista
nousua sekä kirjallisen tuotannon runsauteen että sen sisällykseen ja
laatuun nähden. Suomenkielinen sanomisto kasvaa tällöin nopeaa
vauhtia, taantuakseen jonkunverran »routavuosien» aikana, uusia
aikakauslehtiä ja -kirjoja perustetaan lukuisasti kaikenlaisia eri
tarkoituksia varten, sillä moninaisia uusia aatteita, pyrintöjä ja
harrastuksia on ilma täynnä. Samoin suomenkielinen tieteellinen,
tieto- ja ammattikirjallisuus valloittaa tällöin askel askeleelta
itselleen yhä uusia aloja ja ilmaisukeinoja sitä mukaa kuin suomenkieltä
ruvetaan vähitellen viljelemään yliopistollisessa opetuksessa ja
korkeampien ammattitieteiden ja -tietojen tarpeeksi. Tässä kaikessa
kielemme tavaton taipuisuus uusien sivistyskäsitteiden ilmaisuun on
ollut arvaamatonna apuna ja tuottanut kieleen äärettömästi uusia
suomalaisia »sivistyssanoja». Niinpä kielemme onkin jo
sivistyselämän eri muodoissa verrattain hyvin »omillaan toimeentulevaa», jos
vaan sen käyttäjät niin tahtovat. Suuria tietokirjoja eri aloilta
aletaan yhä runsaammin toimittaa suomeksikin, ja kirjain menekki
enenee vuosi vuodelta. Suomenkielinen kirjallisuus on tällä ajalla
jättiläisaskelin kasvanut maamme ruotsinkielisen kirjallisuuden edelle
eikä enää ole siitä riippuvainen.
Varsinkin kaunokirjallisuudessa ovat viime vuosikymmenet
olleet nousun ja murrosten aikaa. Uusia kirjailijoita on esiintynyt
paljoa runsaammin kuin ennen; huomattavien teosten lukumäärä
on kasvanut samassa suhteessa; kirjallinen omintakeisuus on
enen-tynyt, aihepiiri avartunut ja taiteellinen taso isosti kohonnut. Ovatpa
jotkut etevimmät kirjailijat jo saavuttaneet tuntemusta ja
tunnustusta ulkomaillakin. Suomenkielinen kirjallisuus on siten vähitel-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
