Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Johdannollinen yleiskatsaus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
12
jo Päivälehteä perustettaessa. Tosin tahtoi uusi johtolehti edelleen
kieliasiassa pysyä »jyrkempien suomenmielisten puolella». Ensi
sijalle astuivat »nuoren Suomen» ohjelmassa monet edellämainituista
uusista aatteista, lyhyesti sanoen ahtaasti kansallisen suomalaisuuden
»europpalaistuttaminen», avartaminen muunkin maailman
näköaloilla ja asettaminen yleismaailmallisten ja yleisinhimillisten
hengen-virtausten hedelmöittävään yhteyteen. Näitä samoja tarkoitusperiä
oli jo hiukan aikaisemmin, kuten edellä on mainittu, Kirjallisen
Kuukauslehden seuraaja Valvoja ottanut ohjelmaansa.
Valtiollisella ja yhteiskunnallisella alalla suomenmielisten
molemmat ryhmät, aatteellisista erokohdistaan huolimatta, toistaiseksi
taistelivat yleensä yhdessä ruotsalaisuuden ylivaltaa vastaan.
»Vanhat» edustivat maltillisempaa ja asteettaisempaa uudistusintoa
(esim. äänioikeusasiassa), »nuoret» tahtoivat rynnätä rajummin ja
jyrkemmin, ainakin teoriassa. »Nuorsuomalainen» ryhmä olikin
aluksi enemmän europpalaisesti vapaa- ja edistysmielinen
kirjallis-taiteellinen ja sanoisimmeko »kosmopoliittinen» (yleismaailmallinen)
piiri kuin varsinainen valtiollinen lippukunta. Ja .uin useimmat
nuoremmasta kirjailija- ja taiteilijapolvesta enemmän tai vähemmän
asettuivat sen lipun ympärille, tuli sillä kirjalliseen kuten yleensä
henkiseen elämään nähden olemaan sangen huomattava ja
vaiku-tuksellinen merkitys. Vasta »routavuosien» aikana
»nuorsuomalaisuus» valtiollisesti asettuu jyrkästi »vanhasuomalaisuutta» vastaan,
saaden »perustuslaillisuudesta» kelpoisen valtiollisen taisteluvälineen
yhdessä ruotsinmielisten kanssa »suomettarelaisuutta» vastaan.
Monet »vanhasuomalaisistakin» johtomiehistä siirtyivät tällöin
»perustuslaillisuuden» lipun alle, niin että nuorsuomalaisten sijalla olivatkin
n. s. »perustuslailliset suomenmieliset», kunnes »suurlakon» jälkeen
sekä vanha- että nuorsuomalaiset kokosivat ja tarkistivat kumpikin
laumansa omien lippujensa ympärille. Mutta samallapa olikin
suomalaisen kansan keskuudesta, ajan väkeväin kansanvaltaisten
aatteiden kannattamana, yhfäkkiä noussut esiin jo näitä molempia
lukuisampi kolmas ryhmäkunta, Suomen mahtava
»sosiaalidemokraattinen puolue», joka etupäässä Saksasta saatujen oppien nojalla oli
ottanut erikoisalakseen työväenluokan yhteiskunnallisen,
taloudellisen ja henkisen tilan parantamisen ja n. s. porvarillisen yhteis-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
