Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Johdannollinen yleiskatsaus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
i6
sivistyshistorioitsija Buckle saavat Suomessakin innostuneita
lukijoita (esim. Minna Canthin). Tahdotaanpa lähemmin tutustua
myös uudemman realismin varsinaiseen pesämaahankin Ranskaan,
josta Hippolyte Täinen luonnontieteellinen estetiikka oli löytänyt
Brandesin välityksellä tiensä pohjoismaihin. Ranskan realistinen
ja naturalistinen kirjallisuus (Flaubert, Daudet, Zola, Maupassant
y. m.) tulee meilläkin tunnetuksi, ja nuoremmat kirjailijamme
alkavat 1890-luvun taitteessa tehdä erityisiä opintomatkoja Pariisiin
(niin esim. Juhani Aho, Kasimir Leino y. m.), tuoden niiltä
mukanaan sekä sisällyksellisiä että muodollisia herätteitä. Kosketukset
Suomen ja länsi-Europan välillä käyvät yhä monipuolisemmiksi,
ainakin pinnallisesti, ja länsimaiset aatevirtaukset löytävät
vuoronsa perään helposti vastakaikua meilläkin.
Eikä vain lännen vaan myös idän kirjallisuudesta saadaan
herätteitä ja vaikutelmia. Uudempi venäläinen kirjallisuus, jonka suuret
mestarit Gogol, Turgenjew, Dostojewski, Gontsharow ja Tolstoi
kielen vuoksi olivat Suomessa jääneet vähemmän tunnetuiksi,
tulee nyt käännösten avulla meilläkin tutuksi. Varsinkin on Tolstoin
vaikutus hieman myöhemmin selvästi havaittavissa, etupäässä Arvid
Järnefeltin tuotannossa. Näin avartuu aatteellinen ja kirjallinen
näköpiiri paljoa väljemmäksi ja yleismaailmallisemmaksi kuin ennen;
kirjalliset aikakauslehtemme koettavat puolestaan pitää sivistynyttä
yleisöä henkisesti »aikansa tasalla».
Myös kielellisesti tapahtuu kirjallisuudessamme hedelmällinen
murros. Nuorempi kirjailijapolvi osasi yleensä suomea jo
äidinkielenään, oli saanut suomenkielisen koulusivistyksen ja oli — ainakin
useimmat — rikas- ja meheväkieliseltä savokarjalaiselta tai
pohjalaiselta kielialueelta kotoisin. Niinpä sen kieli onkin paljon
notkeampaa, mehevämpää, siloisempaa ja suomalaisempaa kuin vanhemman
polven kynämiesten. Suuri paljous uusia rikkaan kansankielen
kieliaarteita kotiutuu nyt kirjakieleen, joka siten jälleen lähenee
luonnollista lähdettään, kansan elävää puhekieltä ja saa allensa
reaalisemman pohjan. Herättipä tämä »nuoren Suomen»
kynätaitu-rien viljelemä kansankielen ja murresanojen runsaus aluksi, kuten
Kasimir Leinon yhteydessä lähemmin saamme nähdä, kiivasta ja
osaksi oikeutettuakin paheksumista vanhemman polven taholla,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
