- Project Runeberg -  Uudempi suomalainen kirjallisuus / 2. Myöhempi eli murrosten aika /
17

(1911-1912) Author: Oskar Albin Kallio
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Johdannollinen yleiskatsaus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

17

varsinkin kun siihen liittyi melkoisesti kielellistä ja
oikeinkirjoituk-sellista hutiloimista ja ylimielisyyttä. Pian kuitenkin nuoret
kirjailijat, tutustuttuaan ulkolaisiin tyylimestareihin, alkoivat itsekin
siistiä, siloisentaa ja valikoida kielenkäyttöään. Juhani Aho ennen
muita tuli olemaan se uusi tyyli- ja kielitaituri, jossa nuoremman
kirjailijapolven puhtaasti kielellisetkin ansiot keskittyivät.

Aiheellisesti 1880-luvun kirjailijat alottivat yleensä kotoisen
»kansankuvauksen» merkeissä. Siinähän Kivi ja Päivärinta jo olivat
radat rastineet, ja sehän tietysti parhaiten luontuikin realistiseen
ja naturalistiseen kuvaustapaan, joka pysyttelihe mieluimmin juuri
nykyoloissa, oman kokemuksen ja näkemyksen välittömässä
ha-vaintopiirissä. Lisäksi olivat useat nuoremman polven kirjailijoista
viettäneet lapsuutensa ja nuoruutensa maalaiskansan keskuudessa
ja sieltä havaintoja koonneet. Näin uusi realismi heti alussa saa
meillä kansallisen ja kansanomaisen leiman. N. s. »taidekirjailijat»,
s. o. korkeamman tiedollisen ja taidollisen sivistyksen saaneet
kynän-käyttäjät, katselevat tavallisesti kansaa ulkokohtaisemmin,
ikäänkuin korkeammalta ja arvostelevammalta jalustalta kuin
varsinaiset itseoppineet »kansankirjailijat». Edellisetkin kyllä kuvailevat
realistisesti, mutta he samalla tahallisesti valikoivat ja tyylittelevät;
onpa heillä usein pieni ivansekainen hymynväre toisessa
suupielessään, kun he rahvaan alkuperäistä elämää ja sen yhtä alkuperäisiä
ihmisiä esittelevät. Jälkimäiset taas, jatkaen Päivärinnan
hiihtä-miä latuja, kuvailevat kansanelämää aivan välittömästi nähtynä,
luonnonmukaisesti, naturalistisesta Muutamat heistä, varsinkin
Kauppis-Heikki, ovat samalla tyylillisesti ottaneet melkoisesti oppia
»taidekirjailijoilta». Yleensä sekä »taide»- että »kansankirj aili jäin»
kansankuvaus on samalla suuressa määrin »sivistyskuvausta»,
heijastellen selvästi niitä sivistyksellisiä murroksia, joita viime
vuosikymmeninä niin runsaasti on kansamme niin henkisessä kuin
aineellisessa elämässä tapahtunut. Myös muukin kaunokirjallisuus
kuvastaa, joskin vähemmässä määrässä, samoja ilmiöitä.

Myöhemmin »taidekirjailijat» siirtyvät kuvailemaan sivistynyttä
tai puolisivistynyttä keskisäätyä, kaupunkilaisia ja kulttuuri-ihmisen
monisyisempiä yksilöllisiä sielunliikkeitä. Siinä heidän ulkomaisilta
kirjailijoilta opittu sielullisen erittelyn monisärmäinen taiteensa vasta

12. 952 — 2

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 12:45:24 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/uudempi/2/0017.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free