Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
22
ohitse, edustavimmat tämän ryhmän kirjailijat siten kuvastavat
»murrosten ajan» sekä rinnakkaisia että perättäisiä vaihteita ja
vivahteita, samalla kun ovat nuoremmille olleet tienviittoina.
Keskus-kirjailijoina, joiden merkitys on ollut tuntuvin sekä omaan että
myöhempään aikaan nähden, ovat ennen muita huomattavat Minna
Canth ja Juhani Aho, molemmat uudemman realismimme
pääedustajia, joskin eri tavalla. I leidän edellänsä käy jo Juho Reijonen, ja heidän
rinnallaan ja jäljissään tulevat sitten Teuvo Pakkala, Santeri Ivalo,
Arvid Järnefelt ja Kasimir Leino. Heidän aikalaisinaan
ansaitsevat samassa yhteydessä mainitsemista muutamat vähemmät sekä
realistit että romantikot (Kurikka, Numers y. m.). Sensijaan
saman-aikuiset ja myöhemmätkin realistiset »kansankirjailijat» ja muut
kansankuvaajat saavat yhtenäisyyden vuoksi etempänä oman
erikoisen ryhmänsä.
Juho Reijonen.
Suomalaisen ja Soinin kielellisiä ja tyylillisiä ja Päivärinnan
aiheellisia saavutuksia laajensi yhä ilmeisempää realismia kohti
1880-luvun alussa nimimerkki -ijo-, joka vuorostaan tuli olemaan
ikäänkuin Juhani Ahon edeltäjänä sekä 1870- ja 1880-luvun
kaunokirjallisuutta yhdistävänä siltana. Toisella jalallaan -ijo- eli Juho Reijonen
seisoo edelleen vanhemmassa ajanjaksossa, mutta on toisella jo
harpannut aimo askeleen uudempaa realismia kohti. Hänen
kaunokirjallinen tuotantonsa ehtyi jotensakin varhain, mutta ennätti jo
saavuttaa huomattavan sijan samaisen realismin alkuaikoina.
Varsinkin mehevänä kielitaiturina, värikylläisenä luonnonkuvaajana ja
tarkkana kansankuvaajana on Reijosella omat ansionsa.
Juho Heikki Reijonen on synnyltään pohjoiskarjalainen. Hän
syntyi Nurmeksessa maakauppiaan poikana 27 p. huhtik. 1855.
Tultuaan 1872 ylioppilaaksi Kuopion lukiosta hän aluksi
harjoitteli historiallis-kielitieteellisiä opintoja, vaihtaen ne 1876
jumaluusopillisiin ja ansaiten siinä sivussa elatustaan kotiopetuksella y. m.
sivutöillä. Papiksi vihittynä 1881 hän ensin vuosikymmenen
palveli apulaispappina sekä keski- että kaakkois-Suomessa (Jyväskylän
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
