Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
23
seuduilla ja Karjalan kannaksella) ja tuli 1891 Virolahden
kappalaiseksi, mistä virasta 1906 siirtyi Valkjärven kirkkoherraksi.
Reijosen kirjalliset avut saivat näkyväisen muodon ensi aluksi
lukion toverikunnan ja sittemmin osakunnan lehdessä.
Saavutettuaan Koittaressa 1880 nimimerkillä Heikki julaistuilla somilla
lapsuusmuisteloillaan Ensimäiset ystäväni ja Maisteriko vai
kirkkoherra Julius Krohnin huomion ja kehoituksen Reijonen alkoi
nimimerkillä -i/o- tiheästi sirotella pieniä kertoelmia Suomen
Kuvalehteen, Ilmiöön, Valvojaan, K. V. Seuran kalenteriin ja eri
sanomalehtiin. Hän onkin aina ensiksi julaissut kertoelmansa siellä täällä
kuva-, aikakaus- ja sanomalehdissä ja vasta myöhemmin ne
painattanut kirjan muodossa. Varhaisimmat kertoelmat ilmestyivät 3
vihkoon koottuina vv. 1884—85. Samanaikuinen (v:lta 1884, ensin
Aamulehdessä) on hänen ainoa laajempi novellinsa, »kuvaus vanhan
kansan elämästä» Vaihdokas, josta uusi korjattu laitos painettiin
1886. Sarja Uusia kertoelmia ■ (ensin Keski-Suomessa painettuja)
seurasi 1889 ja (aikaisemmin Keski-Suomessa ja Päivälehdessä
ju-laistuja) Suuteita 1891. Siihenpä Reijosen kaunokirjallinen tuotanto
oikeastaan päättyikin. Nähtävästi sen merkiksi hän v. 1900 julkaisi
koko siihenastisen tuotantonsa valikoituna ja yhteenkoottuna sekä
muutamilla uusilla kertoelmilla lisättynä vankassa kokonaisniteessä
Kertoelmia ja kuvauksia, joka niitä sisältää 44 kappaletta. Uuttera
uskonnollinen kirjailija- ja kääntäjätoimi kai vieroitti Reijosen
pois kaunokirjallisesta kynäilystä. Ikäänkuin jälkisatona hän
kuitenkin 1905 julkaisi pienen kokoelman Kulku-ukon kertomuksia
kansan elämästä (aikaisemmin Kyläkirjaston Kuvalehden A-sarjassa).
»Vaihdokasta» lukuunottamatta Reijonen on sepitellyt vain
lyhyitä jutelmia, jotka tavallaan ovat Juhani Ahon »Lastujen»
edelläkävijöitä. Toisena Reijosen ulkonaisena tunnuksena on se, että
hän milt’ei kauttaaltaan on kuvaillut kansanelämää, varsinkin
oman synnyinseutunsa mökkiläisten, loisten y. m. s. kohtaloita.
Aiheellisesti ja osaksi myös tarkoituksiltaan Reijonen onkin vielä
hyvin lähellä Päivärintaa. Sensijaan hän kielen rehevässä
käyttelyssä ja tyylinsä taiteellisuudessa on jo kohonnut kauas
Päivärinnan yläpuolelle. Lisäksi hän, päinvastoin kuin Päivärinta, on mitä
hilpein humoristi, muistuttaen varsinaisista »kansankirjailijoistamme»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
