Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
25
aistilla nähtyä. Myös rikkaana, mehevänä savokarjalaisena
kieli-taiturina Reijonen avasi suomalaiselle proosalle ne kielelliset
aarni-haudat, jotka Kalevalan ja Kantelettaren runous oli aikaisemmin
paljastanut runokielelle. Kielitaiturinakin Reijonen on Ahon
lähei-simpiä, jopa alkuperäisessä tuoreudessa ja mehevyydessä voittaakin
Ahon, joka taas kielen taiteellisessa pitelyssä ja hionnassa eli
puhtaasti muotopuolisena tyyliniekkana on Reijosta paljoa etevämpi.
Lienee tarpeetonta ruveta lähemmin esittelemään Reijosen eri
kertoelmia ja kuvauksia. Rahvaan elämän harmaasta
arkipäiväisyydestä hän on keksinyt paljon mielenkiintoisia piirteitä ja kohtauksia,
jotka antavat aavistaa tuon ulkonaisesti karkean kuoren alla
piilevän kosolta erilaisia mielenliikkeitä ja ristiriitoja. Hän
havainnollistaa meille lyhyissä, hilpeissä pikakuvissa monta luonteenomaista
rahvaantyyppiä. Sellaisia ovat esim. Kaaperin kosinnan Kaaperi perin
kansanomaisine kosimahommineen; Uuron Kössi, joka kirkonovella
kerjää pitäjällensä kokoon kansakoulun perustamisrahat; Yhtymys,
missä juro puuseppä Pekka Kortelainen päivät päästään työnsä ääressä
laulaa jonottaa: »aisa toinen, aisa toinen, koivuiset aisat
molemmat», eikä osota vähääkään näkyväistä iloa poikansa meriltä
kotiutumisen johdosta, ennenkuin vasta seuraavana päivänä
huomaamattaan erehtyy laulamaan: »aisa toinen, aisa toinen, nyt on Kustikin
kotona» (vrt. Ahon »Ainoa poika»). Samoin Koskelan ukko, perin
tyypillinen kirkonkuudennus-, lauta- ja viinamies, joka hoitaa
moitteettomasti kaikki nuo kolme virkaansa, kunnes sattuu kuolemaan
viinaan »tai paremmin viinattomuuteen»; niinikään
keskisuomalainen (savolainen) Asiamies, Palikkamäen Asarias, joka vahvasti
hokmannille haisten istuu päiväkauden ruumista kirjoittamassa
rovastin pakeilla pappilassa, tuhmakäytöksisenä ja tomppelina
päältäpäin, mutta itse asiassa rikkiviisaana vekkulina ja rovastin
puijaa-jana, kehuen sitten akalleen »kuinka tuhmia ne herrat ovat».
Tämäntapaisissa kertoelmissa Reijosen havainnollinen, humoristinen
realismi rehevimmillään kukoistaa. Niihin voitaisiin lisätä vielä
esim. perin realistinen, hieman tendenssiä sisältävä »sivistyskuvaus»
Kilpa-ajot Vanulassa, joka höystöisässä ivallisuudessaan ja
repäisevässä havainnollisuudessaan hakee vertaistaan, ja »Kulku-ukon
kertomuksien» hupaisa mutta samalla pohjaltaan kelpo Hulivili.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
