Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
24
siinä suhteessa enimmin Kauppis-Heikkiä, jonka kanssa yhteistä
hänellä on myös vieno, runollinen tunne ja surunsekainen
kaiho-mielisyys, mikä myös Aholla niin selvästi pistää esiin. Hehän kaikki
kolme ovatkin saman maankulman, pohjoisen Savon ja Karjalan
vuoroin hilpeän, vuoroin kaihomielisen luonnon ja kansan tuttavia.
Kansan keskellä kasvaneena ja eläneenä Reijonen on tarkoin
perehtynyt rahvaan oloihin, ihmisiin ja ajatustapaan; siitäpä kai
johtuukin että hänen useimmat pikku kuvauksensa tuntuvat niin
kodikkailta, tutunomaisilta ja läheltä nähdyiltä. Keskisäädyn ja
sivistyneistön kuvaamiseen puuttuu Reijonen vain etupäässä siksi,
että saisi esiin jyrkkiä vastakohtia näiden eri elämänpiirien väliltä.
Niin varsinkin myöhemmissä kertoelmissaan, joissa jo ilmenee
vahvasti ivaa ja tendenssiä »herrasväen» tapoja ja elämänkäsitystä
vastaan. Uudemman realismin tarkoitusperäisyys vetää tällöin
jossakin määrin hänetkin mukaansa. — Realistin tarkalla silmällä
nähtyjä ja havainnollistettuja ovat nuo rahvaan Pekat, Matit,
Jaakot, Pertut, Kaisat, Leenat ja Liisat, joita hän niin lämpimällä
myötätunnolla ja tarvittaessa hilpeällä huumorilla kuvailee. Romantikko
puolestaan pistää milt’ei yhtä usein esiin juonen sommittelussa ja
käsittelytavassa.
Reijosen erikoisia ansioita on varsinkin se, että hän toi
kaunokirjallisuuteemme vallan uuden maailman, pohjois-Karjalan jylhän
kauniin luonnon ja alkuperäiset ihmiset. Näihin hän myöhemmin
liitti lauhan pohjoissavolaisen luonnon ja kansan kuvia, veipä
lukijansa vihdoin Suomenlahden mahtavia merimaisemiakin ihailemaan.
Juuri luonnonkuvaajana on Reijonen kirjallisuutemme ensimäisiä,
sanoisimmeko »voimaperäisimpiä». Milloin kaameita ja mahtavia,
milloin vienoja ja värikkäitä luonnonkuvauksia hän vähän väliä
sovittelee kertoelmiinsa. Karjalan vaarat, korvet ja kosket, Savon
hymyilevät järvet ja rantamaisemat, Pielisjärven aavat, aaltoiset
ulapat ja Suomenlahden suurenmoinen meriluonto esiintyvät
Reijosella loistavin, paikoin vallan hehkuvin värein kuvattuina.
Luonnonkuvaajana Reijoselle hänen aikalaisistaan ainoasti Aho vetää vertoja,
jopa Reijonen paikoin voittaakin Ahon kuvauksen suuripiirteisessä
maalauksellisuudessa ja värikylläisyydessä, joskin toiselta puolelta
Ahon kuvaus on sirompaa, tunnelmallisempaa ja taiteellisemmalla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
